Osallisuus uudistuvissa kunnissa : Dokumenttianalyysi kuntien osallisuusohjelmista

Abstract

Osallisuuden edistäminen on viime vuosikymmeninä noussut keskeiseksi osaksi kuntien hallintaa. Osallisuuden avulla kunnat pyrkivät vastaamaan demokratian murroksen, kuntien toimintaympäristön muutosten ja eriarvoistumisen kaltaisiin haasteisiin. Julkishallinnon kehityksen ja kansalaisten kasvaneen roolin myötä kuntien toimintaan kohdistuu yhä enemmän odotuksia. Lainsäädännöllisten velvoitteiden ohella yhä useampi kunta pyrkii tuomaan kuntalaiset ja muut sidosryhmät lähemmäs kuntien hallintoa ja päätöksenteon prosesseja laajentamalla osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä laatimalla osallisuustyötä ohjaavia osallisuusohjelmia. Monitulkintaisena ja kontekstiriippuvaisena käsitteenä osallisuus voidaan kuitenkin hahmottaa monesta eri näkökulmasta.

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, miten suomalaiset kunnat tulkitsevat osallisuutta osallisuustyössään tarkastelemalla osallisuudelle annettuja määritelmiä sekä osallisuustyön periaatteita, tavoitteita ja toimenpiteitä. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii osallisuuden teoria, jota tarkastellaan erityisesti sosiaalisen ja poliittisen osallisuuden näkökulmista. Osallisuutta ja kansalaisten asemaa taustoitetaan myös julkishallinnon kehitystä kuvaavien klassisen julkishallinnon, uuden julkisjohtamisen ja uuden julkisen hallinnan hallintoparadigmojen kautta.

Tutkielman tutkimusmenetelmänä käytetään laadullista dokumenttianalyysia teoriaohjaavaa sisällönanalyysia hyödyntäen. Aineistona toimivat kahdeksan suomalaisen kunnan, eli Espoon, Tampereen, Vantaan, Jyväskylän, Kirkkonummen, Keravan, Inarin ja Muhoksen osallisuusohjelmat.

Tulosten perusteella osallisuus ymmärretään kunnissa laajana ja monitulkintaisena käsitteenä, joka yhdistää sosiaalisen ja poliittisen osallisuuden ulottuvuudet. Osallisuuden näkökulmista korostuvat erityisesti yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys, vuorovaikutus ja demokraattinen osallistuminen, joiden lisäksi osallisuutta tarkastellaan yksilöllisen kokemuksen, hyvinvoinnin ja aktiivisen kansalaisuuden kautta. Kuntien keskeisimmiksi keinoiksi edistää osallisuutta muodostuvat osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen ja kehittäminen, saavutettavuuden parantaminen, sosiaalisten kohtaamisten mahdollistaminen sekä kuntalaisten omaehtoisen toiminnan tukeminen. Kuntien hallinnassa osallisuus ja sen edistäminen näyttäytyvät sekä sosiaalipolitiikan välineenä että demokratian vahvistamisena.