Kertomus teknisten käsitteiden havainnollistajana : tilitoimistojen referenssitarinoiden kertomukset sähköisestä taloushallinnosta

Abstract

Tekniset käsitteet ja erikoisalan terminologia aiheuttavat haasteita yrityksille, joiden on kyettävä viestimään teknisistä tuotteistaan ja palveluistaan asiakkaiden ymmärtämällä tavalla. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisilla keinoilla kertomukset voivat havainnollistaa tuotteisiin ja palveluihin liittyviä teknisiä käsitteitä. Teknisen viestinnän tutkimuskentällä tarinankerronta ja kertomukset ovat hiljattain nousseet laajemman kiinnostuksen kohteeksi, ja alalla on todettu olevan tarve ymmärtää syvällisemmin, mitä kertomukset ovat, mitä niillä voidaan tehdä ja mitä ne voivat tarjota teknisen viestinnän alalle.

Tutkimuksessa selvitettiin, miten sähköisen taloushallinnon käsitettä havainnollistetaan tilitoimistojen referenssitarinoiden kertomuksissa, joissa kuvataan asiakkaiden kokemuksia sähköisestä taloushallinnosta. Aiemman tutkimuksen perusteella huomio kiinnitettiin ensinnäkin siihen, miten kertomuksissa yhdistetään konkreettisia esineitä ja asioita ja konkreettista toimintaa kuvaavia käsitteitä sähköisen taloushallinnon käsitteeseen. Toiseksi tarkasteltiin, miten kertomuksissa hyödynnetään muita aiemmassa tutkimuksessa tunnistettuja kielellisiä havainnollistamisen keinoja: määrittelyä, selventäviä parafraaseja, esimerkkejä, skenaarioita, vertaamista ja metaforia.

Käyttämällä tutkimusmenetelmänä systemaattista käsiteanalyysiä todettiin, että tutkimusaineiston kertomukset havainnollistivat sähköisen taloushallinnon käsitettä yhdistämällä siihen muita käsitteitä. Erityisesti konkreettisiin asioihin ja esineisiin sekä konkreettiseen toimintaan viittaavat käsitteet havainnollistivat sähköiset taloushallinnon käsitettä tekemällä ymmärrettäväksi siihen liittyvää käsitejärjestelmää. Erilaisia käsitesuhteita kuvaamalla kertomukset välittivät tietoa siitä, kuka sähköistä taloushallintoa tekee, millä työvälineillä sitä tehdään, mitä materiaaleja, toimintatapoja ja metodeja siinä hyödynnetään, missä ja milloin sitä tehdään, miksi sitä tehdään, mikä on sen tekemisen tulos ja mitä alavaiheita siinä on. Lisäksi kertomuksissa kuvattiin, millä konkreettisilla tavoilla sähköinen taloushallinto eroaa perinteisestä taloushallinnosta.

Kertomusten analyysi osoitti, että tutkimusaineiston kertomuksissa hyödynnettiin määrittelyä, selventäviä parafraaseja, esimerkkejä, skenaarioita, vertaamista ja metaforia. Varsinkin vertaamista, metaforia ja esimerkkejä hyödynnettiin monipuolisesti. Sähköisen taloushallinnon käsitettä havainnollistettiin vertaamalla sitä vieruskäsitteeseensä eli perinteisen taloushallinnon käsitteeseen. Metaforien avulla havainnollistettiin tunnekokemuksia ja asenteita sähköistä taloushallintoa sekä perinteistä taloushallintoa kohtaan. Tutkimustulosten perusteella todettiin, että kertomus on monipuolinen teknisten käsitteiden havainnollistamisen väline ja kertomuksen avulla on mahdollista välittää tekniseen käsitteeseen liittyvää tietoa.