Ulkoistetun ja ulkoistamattomien keskussairaaloiden tuottavuus Suomessa

Abstract

Pro gradu -työssä tarkastellaan maakuntakeskusten keskussairaaloiden tuottavuuteen vaikuttavia tekijöitä (työvoima, teknologia, covid-19-infektiot ja investoinnit) käyttäen kiinteiden vaikutusten regressiomalleja, joissa vastemuuttujana on keskussairaaloiden tuottavuus. Lisäksi tutkitaan interaktiotermin avulla, eroavatko havaitut yhteydet ulkoistetussa Länsi-Pohjan keskussairaalassa muihin ulkoistamattomiin keskussairaaloihin verrattuna ja esiintyykö keskussairaaloiden palvelutuotannossa skaalaetua. Tulosten mukaan keskussairaaloiden tuottavuutta laskevia tekijöitä olivat covid-19-infektioiden lukumäärä, lääkäreiden lukumäärä ja MRI-kuvantamislaitteiden lukumäärä miljoonaa suomalaista kohti. Tuottavuuteen positiivisesti assosioitui puolestaan lääkäreiden osuus henkilöstöstä. Keskussairaaloiden hoitojaksojen tuotannossa esiintyi skaalaetua eli hoidon vaativuuden mukaan painotetun hoitojakson kustannus laski hoitojaksojen määrän kasvaessa. Edellä mainitut yhteydet eivät kuitenkaan merkitsevästi eronneet ulkoistetussa Länsi-Pohjan keskussairaalassa muihin keskussairaaloihin verrattuna. Tuottavuutta selittävien tekijöiden yhteydet tuottavuuteen eivät eronneet ulkoistetun ja ulkoistamattomien keskussairaaloiden välillä, koska oletukseni mukaan tuottavuutta parantavien menetelmien käyttö ei ole eksklusiivista yksityiselle tai julkiselle toimijalle vaan ovat kummankin osapuolen käytettävissä ja tällöin tilastollisesti merkitseviä eroja ei ole havaittavissa. Lisäksi keskussairaaloiden palvelutuotantoa ohjaa oletettavasti enemmän lääketieteelliset hoitosuositukset kuin mahdollisimman korkean tuottavuuden tavoittelu eikä tämä toimintamalli eroaisi ulkoistetussa keskussairaalassa ulkoistamattomiin verrattuna.

Suomessa terveydenhuolto on pääosin verovaroilla kustannettua ja terveydenhuollon tuottavuuden tulisikin olla paras mahdollinen hyvinvointivaltion jatkuvuuden turvaamiseksi. Hyvinvointialueiden erikoissairaanhoidon palveluita tuottavat viisitoista keskussairaalaa ovat avainasemassa erikoissairaanhoidon tuottavuutta kehitettäessä. Terveyspalveluiden kustannusten laskemiseksi ja saatavuuden varmistamiseksi terveydenhuollon yksiköitä on Suomessa ulkoistettu tilaaja-tuottaja-mallilla yksityisille palveluntuottajille. Vuonna 2018 Länsi-Pohjan keskussairaalan palvelutuotanto ulkoistettiin Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:lle.

Pro gradu -työssä käytetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) ja Tilastokeskuksen keräämiä aineistoja. Kvantitatiiviset analyysit on tehty kiinteiden vaikutusten regressioanalyysilla. Terveydenhuollon tuotos eli potilaiden hoitojaksot painotetaan NordDRG-järjestelmän painotuksilla, jolloin vaikeahoitoinen hoitojakso saa suuremman painotuksen ja helppohoitoinen hoitojakso saa pienemmän painotuksen. Tuottavuussuureiksi saadaan tällöin episodituottavuus ja kustannus tuotettua NordDRG-järjestelmällä painotettuna hoitojaksoa kohti.