Johtamiskoulutusten vaikuttavuus

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella koulutukseen osallistuneiden henkilöiden kokemuksia ja käsityksiä johtamiskoulutuksen vaikuttavuudesta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää muutoksia koulutukseen osallistuneiden toiminnassa liittyen johtamiseen ja sen kehittymiseen, vaikutuksia urakehityksen kannalta sekä koulutuksen avulla saavutettuja tuloksia. Tutkimuksella pyrittiin syventämään ymmärrystä siitä, mitä mieltä koulutukseen osallistuneet henkilöt olivat koulutuksesta ja mitä he kokivat oppineensa. Tutkimuksen teoriaosuudessa tarkastellaan ensin osaamista, johtamista sekä niiden kehittämistä. Lisäksi tarkastellaan koulutusta ja koulutuksen vaikuttavuutta. Vaikuttavuuden arvioinnin osalta perehdytään sen määrittelyyn, tavoitteisiin sekä haasteisiin. Koulutuksen vaikuttavuuden arviointia lähestytään Donald Kirkpatrickin (1998) ja Anthony Hamblinin (1974) määrittämien mallien kautta. Mallissa arvioidaan koulutuksen vaikutuksia reaktioiden, oppimisen, toiminnan, vaikutusten ja hyötyjen tasoilla. Koulutuksen vaikuttavuuden arvioimiseksi arviointimalliin lisättiin kuudes arviointitaso, reflektion arviointi, vastaamaan tähän tutkimukseen paremmin soveltuvaa arviointia. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena ja empiirinen aineisto kerättiin kyselyhaastatteluna, jossa 99:lle koulutuksiin osallistuneille lähetettiin vaikuttavuutta kartoittava kyselylomake.

Tämän tutkimuksen tulokset osoittivat, että MBA ja JOKA -johtajana kasvaminen koulutusohjelmien suorittaneet henkilöt kokivat koulutuksen kokonaisuudessaan positiivisena ja omaan johtamisosaamiseensa myönteisesti vaikuttavana. Tutkimuksen tulokset vahvistivat, että täydennyskoulutuksella on vaikutusta osanottajien toimintatapoihin ja ajatteluun johtajuudesta. Keskeisimmät tutkimuksessa esiin nousseet hyödyt ovat johtamistaitojen kehittyminen, itsetuntemuksen vahvistuminen sekä verkostoituminen. Tärkeänä pidettiin yleisesti oppimista johtajana olemisesta sekä omasta itsestä johtajan roolissa. Vastauksissa korostuivat vuorovaikutuksen, vertaisoppimisen ja yhdessä olemisen merkitys.