El Modelo Ostrobotniano de Especialización Inteligente

Abstract

La especialización inteligente es una nueva estrategia de crecimiento dentro de la comisión europea que se puede caracterizar por el descubrimiento del nivel empresarial de la región, identificación y desarrollo de las actividades intersectoriales, selección y priorización de las actividades en fase de desarrollo y la experimentación. Un aspecto importante es la conectividad de los agentes de triple hélice (empresas, universidades y organizaciones públicas). Este informe describe los resultados derivados de un estudio acerca de la conectividad en la región de Ostrobotnia. Las dinámicas de la red fueron analizadas con ayuda de los índices de brecha entre las expectativas y las experiencias en relación a un conjunto de relaciones. Estos índices proporcionan información acerca de las dificultades y las buenas soluciones entre las relaciones de los actores. Un cuestionario detallado fue preparado y probado. 53 entrevistas se llevaron a cabo en el otoño de 2013. El principal hallazgo fue que el sistema de innovación en Ostrobotnia se orienta al negocio y se encuentra relativamente bien conectado. Las relaciones son asimétricas: las empresas en su mayoría tienen conexiones con otras compañías y tanto los sectores públicos y universitarios se basan más en las empresas que en sus propios sectores. Las redes en Ostrobotnia están intercaladas cohesivamente a nivel local, por lo que las brechas son relativamente pequeñas. El análisis muestra que las universidades y las empresas de tecnología energética, en particular, están bien conectadas a través de su triple hélice regional. Casi la mitad de los socios en el desarrollo tecnológico provienen de la región, y hay una plataforma tecnológica regional compartida entre las universidades y las empresas. El modelo de Ostrobotnia es una herramienta de desarrollo que se puede utilizar en la planificación de la especialización inteligente en toda la comisión europea. El modelo consta de encuestas, análisis de las deficiencias, reuniones de grupos focales, las medidas de política y evaluación, seguido por una repetición del procedimiento. Los vacíos se identifican y se sugieren medidas de política para cerrar las brechas, crear nuevos vínculos y fortalecer las debilidades.

Älykäs erikoistuminen on EU:n uusi kasvustrategia, jota luonnehtii uusien alueellisten liiketoimintamahdollisuuksien yrittäjämäinen etsiminen, sektorirajat ylittävien toimintojen tunnistaminen ja kehittäminen sekä toimintojen priorisointi. Sen keskeinen piirre on ns. triple helix -toimijoiden eli korkeakoulujen, yritysten ja julkisten organisaatioiden välinen yhteistyö. Julkaisussa esitetään tutkimustuloksia näiden tahojen yhteistyösuhteiden, eli relaatioiden rakenteesta ja toiminnasta Pohjanmaalla. Tutkimus perustuu 53 haastatteluun ja yhteistyön rakennetta mitataan mm. kumppaneiden sijainnin ja tärkeyden kautta. Yhteistyötä analysoidaan myös ns. gap/kuilu -indeksillä, joka on tiettyyn relaatioon kohdistetun osa-alueen odotuksen ja kokemuksen välinen erotus. Tämän avulla saadaan tietoa yhteistyöverkoston pullonkauloista sekä hyvistä ratkaisuista. Tulosten perusteella Pohjanmaan innovaatiojärjestelmä on yritysvetoinen ja toimijat ovat suhteellisen tyytyväisiä paikallisiin yhteistyökumppaneihinsa. Suhteet ovat tosin epäsymmetrisiä, sillä yritykset tekevät yhteistyötä eniten muiden yritysten kanssa ja julkisen hallinnon toimijat sekä korkeakoulut nojaavat niin ikään enemmän yhteistyöhön yritysten kuin omien sektoreidensa kanssa. Pohjanmaan verkostot ovat kuitenkin yhtenäisiä, sillä yhteistyön odotusten ja kokemusten väliset kuilut ovat suhteellisen pieniä. Erityisesti korkeakoulut ja energiateknologiayritykset ovat hyvin verkostoituneita. Melkein puolet haastatelluista kertoi teknologioiden kehittämisen kumppaneiden sijaitsevan Pohjanmaalla ja alueella on vahva yrityksiä ja korkeakouluja yhdistävä teknologiatausta. Pohjanmaan älykkään erikoistumisen malli on kehittämisväline, jota voidaan käyttää älykkään erikoistumisen suunnittelussa EU:n eri alueilla. Malli koostuu kyselytutkimuksesta, gap -analyysistä, ryhmäkeskusteluista, kehittämistoimenpiteistä ja arvioinneista. Tavoitteena on tunnistaa yhteistyön kuiluja ja kehittämistoimenpiteitä ehdotetaan näiden kuilujen pienentämiseksi, uusien yhteyksien luomiseksi tai heikkojen yhteyksien vahvistamiseksi.