Taloudellisten asenteiden ja tietämyksen merkitys taloudelliseen käyttäytymiseen : Tarkastelussa nuoret suomalaiset aikuiset

Talousosaaminen on keskeinen kansalaistaito, jota tarvitaan jokapäiväisten taloudellisten valintojen tekemiseen elämän eri vaiheissa. Nuorten aikuisten talousosaaminen on ollut viimeisten tutkimusten perusteella hyvällä tasolla Suomessa, mutta myös kehityskohtia on tunnistettu. Kansallisesti huolta on myös herättänyt kotitalouksien velat ja maksuhäiriöt. Suomen Pankki on luonut talouslukutaidon kehittämiseksi kansallisen strategian, joka visioi talousosaamisen olevan Suomessa maailman parasta vuoteen 2030 mennessä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää taloudellisten asenteiden ja taloudellisen tietämyksen vaikutusta taloudelliseen käyttäytymiseen hyödyntäen OECD/INFE:n mittaristoa talousosaamisen arvioimiseksi. Tämän lisäksi tutkitaan, miten eri taustamuuttujat vaikuttavat yksilön taloudelliseen käyttäytymiseen. Taustamuuttujina hyödynnetään sukupuolta, ikää, asuinaluetta, työllisyystilannetta ja tulotasoa. Tutkimuksen kohderyhmänä käytetään 18–29- vuotiaita suomalaisia aikuisia (n = 231). Teoreettisessa viitekehyksessä käydään läpi yleisimmät talousosaamisen määritelmät ja talousosaamisen mittaamista niin taloustieteellisessä kirjallisuudessa kuin myös OECD/INFE:n mittariston avulla. Lisäksi esitellään Suomen Pankin kansallinen strategia ja perehdytään aiempaan kirjallisuuteen. Toisessa pääluvussa kuvataan nuorten aikuisten talousosaamisen nykytilannetta haasteineen, eri tahojen organisoimia kohentamistoimenpiteitä ja viimeisenä esitetään kansainvälisen vertailun tuloksia. Aineistona hyödynnetään vuonna 2023 Suomessa aikuisväestölle toteutettua talousosaamiskyselyä. Aineiston tiedonkeruumenetelmänä on käytetty internet-pohjaista kyselylomaketta, ja kyselyn toteuttajana on toiminut Innolink. Aineiston analysoimista varten luodaan OECD:n mittariston mukaiset muuttujat taloudellisesta tietämyksestä, asenteista ja käyttäytymisestä. Tutkimusmenetelmänä käytetään korrelaatioanalyysiä ja lineaarista regressioanalyysiä (OLS). Tutkimusosiossa havaitaan, että taloudellinen tietämys, asenteet ja käyttäytyminen korreloivat keskenään, mutta korrelaatiot eivät ole kovin voimakkaita. Regressioanalyysien perusteella todetaan, että taloudelliset asenteet ja tietämys vaikuttavat positiivisesti taloudelliseen käyttäytymiseen ja tulokset ovat myös tilastollisesti merkitseviä. Regressiomallien selitysasteiden havaitaan jäävän melko alhaisiksi ja tutkimukseen valitut taustamuuttujat yksittäisinä muuttujina eivät pääasiassa olleet tilastollisesti merkitseviä. Hieman yllättävänä tuloksena voidaan pitää aiempiin tutkimuksiin nähden sitä, että sukupuolella ei havaita olevan tilastollista merkitsevyyttä. Korkeammalla tulotasolla havaitaan olevan positiivinen yhteys taloudelliseen käyttäytymiseen. Nuorten aikuisten talousosaamisessa nähdään tämän ja aiempien tutkimusten perusteella olevan vielä kehitettävää kaikilla osa- alueilla. Jatkotutkimusta ja uusintakyselyitä tarvitaan myös tulevaisuudessa matkalla kansallisen strategian mukaisesti talousosaamisen huipulle.