Kuinka laululyriikkaa voidaan tutkia viestintänä semioottisen analyysin avulla : Tapaustutkimus Aleksanteri Hakaniemen albumista Ehkä joskus tiedän miksi
Ladataan...
640.4 KB - Ensisijainen
Kokoteksti luettavissa vain Tritonian asiakaskoneilla.
Pysyvä osoite
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tässä tutkielmassa tarkastellaan sitä, kuinka laululyriikkaa voidaan tutkia viestintänä, ja minkälaista viestintää laululyriikassa esiintyy. Viestintätieteellisenä taustateoriana käytetään semioottista teoriaa. Laulunkirjoitusta sosiaalisena ja viestinnällisenä prosessina verrataan Stuart Hallin koodauksen ja dekoodauksen malliin. Tutkimusaineistona käytetään viittä kappaletta (Bonsaipuu, Elokuu, Mustarastas, Mä voisin rakastua suhun ja Märkää maalia) Aleksanteri Hakaniemen albumilta Ehkä joskus tiedän miksi. Tutkimusmenetelmänä käytetään pääasiassa semioottista analyysiä, jonka tukena aineistoa analysoidaan myös määrällisesti ja laadullisesti.
Tutkimustulokset osoittavat, että semioottinen analyysi tarjoaa monipuolisen tavan lähestyä laululyriikan tulkitsemista. Lyriikan tutkiminen merkkien ja niiden konnotaatioiden kautta, luo väylän tekstin hyödyntämien kulttuurillisten käsitysten esille tuomiseen ja niiden kyseenalaistamiseen. Havaitaan myös, että laululyriikassa esiintyy monenlaista viestintää. Teksti vaihtelee tyylillisesti kappaleiden välillä, mutta tendenssi toisen persoonan kirjoitusperspektiiviin, sekä vähintään kahden (sinä ja minä) henkilöhahmon esiintyminen ovat yhteisiä tekijöitä. Myös lauserakenteet, joissa tekstien henkilöhahmot ovat toimijoina todetaan yleisemmiksi kuin passiivimuotoiset tai muun tekijän lauserakenteet. Semioottisen analyysin kautta löydetään, että kirjoittajan henkilöhistoria, sekä kulttuuritausta vaikuttavat laajasti teksteissä esiintyvään viestintään.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että viestintätieteellinen lähestymistapa laululyriikan tutkimiseen tarjoaa keinon käsitellä laululyriikkaa osana laajempaa kulttuurillista kontekstia. Semioottinen analyysi on myös lukijan tai kuulijan roolia aktiivisena tulkitsijana korostava lähestymistapa laululyriikan analyysiin.