Ulkomaantyötulon verotus
| dc.contributor.author | Heino, Annika | |
| dc.contributor.faculty | fi=Kauppatieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Business Studies| | |
| dc.contributor.organization | Vaasan yliopisto | |
| dc.date.accessioned | 2004-03-22 | |
| dc.date.accessioned | 2018-04-30T13:38:48Z | |
| dc.date.accessioned | 2025-06-25T14:47:38Z | |
| dc.date.available | 2018-04-30T13:38:48Z | |
| dc.date.issued | 2004 | |
| dc.description.abstract | Tutkielmassa käsitellään ulkomaantyötulon verotusta. Ulkomaantyöskentely kuuluu kansainväliseen vero-oikeuteen. Kansainvälinen vero-oikeus taas voidaan jakaa veroso-pimusoikeuteen, valtion sisäiseen ulkomaanvero-oikeuteen ja eurooppavero-oikeuteen. Merkitystä ulkomaantyöskentelyn kannalta on Suomen tekemillä verosopimuksilla, jot-ka määräävät sen, kummalla valtiolla on oikeus verottaa. Verosopimuksilla rajoitetaan sisäiseen lainsäädäntöön perustuvaa oikeutta verottaa sekä luodaan perusperiaatteet tiet-tyjen tilanteiden verottamiselle. Kansainvälisen vero-oikeuden säännöksillä tarkoitetaan tilanteita, joissa esimerkiksi tulolla tai varallisuudella on liittymäkohta yhtä aikaa yhden tai useamman valtion kanssa. Tutkimuksessa selvitetään luonnollisen henkilön ulko-maantulojen verotusta. Tutkimus koskee Suomen kansalaisten ulkomailta saamia palk-katuloja. Keskeisinä tutkimuskohteina ovat yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus, joista löytyvät säännökset TVL 9-13 §:stä, kolmen vuoden sääntö sekä kuuden kuukauden sääntö. Kuuden kuukauden sääntö on merkittävä, koska sen alaiseksi lasketut tulot ovat Suomessa verovapaita. Kuuden kuukauden säännöstä löytyvät määräykset TVL 77 §:stä. Ulkomaantyöskentelyn verotuksessa vaikuttavat useat eri tekijät. Kansainvälisiin tilan-teisiin liittyy aina vähintään kahden valtion verottajan intressi. Valtiot pyrkivät verotta-maan kansalaisiaan niin pitkälle kuin on mahdollista. Palkkatulon verotusoikeus on jaet-tu verosopimuksissa asuin- ja työskentelyvaltion kesken. Verosopimuksen puuttuessa lähtökohtaisesti kummallakin valtiolla on oikeus verottaa tuloa. Kansainvälistä kaksin-kertaista verotusta syntyy useamman valtion soveltaessa sekä asuin- että lähdevaltiope-riaatetta. Tavallisimman tilanteen mukaan asuinvaltio ja lähdevaltio verottavat samaa henkilöä samasta tulosta. Työvoiman liikkuvuuden lisääntyessä korostuvat yhä enem-män kansainvälisen vero-oikeuden säännökset. Lisäksi tulee myös huomioida EY-oikeuden vaikutus kansainvälisissä tilanteissa sekä työnteon muuttuminen ja sen tuomat haasteet. | |
| dc.description.notification | fi=Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.|en=Fulltext not available.|sv=Fulltext ej tillgänglig. | |
| dc.format.bitstream | false | |
| dc.format.extent | 85 | |
| dc.identifier.olddbid | 525 | |
| dc.identifier.oldhandle | 10024/477 | |
| dc.identifier.uri | https://osuva.uwasa.fi/handle/11111/4631 | |
| dc.rights | CC BY-NC-ND 4.0 | |
| dc.source.identifier | https://osuva.uwasa.fi/handle/10024/477 | |
| dc.subject | kansainvälinen vero-oikeus | |
| dc.subject | yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus | |
| dc.subject | kolmen vuoden sääntö | |
| dc.subject | kuuden kuukauden sääntö | |
| dc.subject.study | fi=Talousoikeus|en=Business Law| | |
| dc.title | Ulkomaantyötulon verotus | |
| dc.type.ontasot | fi=Pro gradu - tutkielma |en=Master's thesis|sv=Pro gradu -avhandling| |