Ulkomaantyötulon verotus

dc.contributor.authorHeino, Annika
dc.contributor.facultyfi=Kauppatieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Business Studies|
dc.contributor.organizationVaasan yliopisto
dc.date.accessioned2004-03-22
dc.date.accessioned2018-04-30T13:38:48Z
dc.date.accessioned2025-06-25T14:47:38Z
dc.date.available2018-04-30T13:38:48Z
dc.date.issued2004
dc.description.abstractTutkielmassa käsitellään ulkomaantyötulon verotusta. Ulkomaantyöskentely kuuluu kansainväliseen vero-oikeuteen. Kansainvälinen vero-oikeus taas voidaan jakaa veroso-pimusoikeuteen, valtion sisäiseen ulkomaanvero-oikeuteen ja eurooppavero-oikeuteen. Merkitystä ulkomaantyöskentelyn kannalta on Suomen tekemillä verosopimuksilla, jot-ka määräävät sen, kummalla valtiolla on oikeus verottaa. Verosopimuksilla rajoitetaan sisäiseen lainsäädäntöön perustuvaa oikeutta verottaa sekä luodaan perusperiaatteet tiet-tyjen tilanteiden verottamiselle. Kansainvälisen vero-oikeuden säännöksillä tarkoitetaan tilanteita, joissa esimerkiksi tulolla tai varallisuudella on liittymäkohta yhtä aikaa yhden tai useamman valtion kanssa. Tutkimuksessa selvitetään luonnollisen henkilön ulko-maantulojen verotusta. Tutkimus koskee Suomen kansalaisten ulkomailta saamia palk-katuloja. Keskeisinä tutkimuskohteina ovat yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus, joista löytyvät säännökset TVL 9-13 §:stä, kolmen vuoden sääntö sekä kuuden kuukauden sääntö. Kuuden kuukauden sääntö on merkittävä, koska sen alaiseksi lasketut tulot ovat Suomessa verovapaita. Kuuden kuukauden säännöstä löytyvät määräykset TVL 77 §:stä. Ulkomaantyöskentelyn verotuksessa vaikuttavat useat eri tekijät. Kansainvälisiin tilan-teisiin liittyy aina vähintään kahden valtion verottajan intressi. Valtiot pyrkivät verotta-maan kansalaisiaan niin pitkälle kuin on mahdollista. Palkkatulon verotusoikeus on jaet-tu verosopimuksissa asuin- ja työskentelyvaltion kesken. Verosopimuksen puuttuessa lähtökohtaisesti kummallakin valtiolla on oikeus verottaa tuloa. Kansainvälistä kaksin-kertaista verotusta syntyy useamman valtion soveltaessa sekä asuin- että lähdevaltiope-riaatetta. Tavallisimman tilanteen mukaan asuinvaltio ja lähdevaltio verottavat samaa henkilöä samasta tulosta. Työvoiman liikkuvuuden lisääntyessä korostuvat yhä enem-män kansainvälisen vero-oikeuden säännökset. Lisäksi tulee myös huomioida EY-oikeuden vaikutus kansainvälisissä tilanteissa sekä työnteon muuttuminen ja sen tuomat haasteet.
dc.description.notificationfi=Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.|en=Fulltext not available.|sv=Fulltext ej tillgänglig.
dc.format.bitstreamfalse
dc.format.extent85
dc.identifier.olddbid525
dc.identifier.oldhandle10024/477
dc.identifier.urihttps://osuva.uwasa.fi/handle/11111/4631
dc.rightsCC BY-NC-ND 4.0
dc.source.identifierhttps://osuva.uwasa.fi/handle/10024/477
dc.subjectkansainvälinen vero-oikeus
dc.subjectyleinen ja rajoitettu verovelvollisuus
dc.subjectkolmen vuoden sääntö
dc.subjectkuuden kuukauden sääntö
dc.subject.studyfi=Talousoikeus|en=Business Law|
dc.titleUlkomaantyötulon verotus
dc.type.ontasotfi=Pro gradu - tutkielma |en=Master's thesis|sv=Pro gradu -avhandling|

Tiedostot