The Impact of Seasonal Affective Disorder on Stock Markets

Abstract

This thesis aims to examine the impact of Seasonal Affective Disorder (SAD) on stock markets. In particular, the study examines whether stock returns are significantly lower during periods of reduced daylight hours and whether the SAD effect appears asymmetrically between the autumn and winter seasons. Such deviations from market efficiency may have significant economic consequences in financial markets if they systematically influence investor behavior. The SAD phenomenon has been shown to have a significant association with seasonal variation in stock markets. A decrease in daylight hours affects investors’ mood and increase risk aversion, which is reflected in stock returns. The SAD effect is stronger in the Northern Hemisphere, where seasonal changes in daylight hours are more pronounced. Furthermore, some studies suggest that the SAD effect is asymmetric around the winter solstice: risk-taking decreases during the autumn, whereas the winter season progresses, it begins to recover. On the other hand, the literature also presents critical perspectives according to which the observed seasonality may be explained by other calendar anomalies or by time-varying risk premia.

Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella kausiluonteinen masennushäiriön (seasonal affective disorder, SAD) vaikutusta osakemarkkinoihin. Erityisesti tutkimuksessa selvitetään, ovatko osaketuotot merkitsevästi alhaisempia vähäisen päivänvalon tuntien kausina sekä ilmeneekö SAD-vaikutus epäsymmetrisenä syys- ja talvikauden välillä. Tällaisilla markkinatehokkuuden poikkeamilla voi olla huomattavia taloudellisia seurauksia rahoitusmarkkinoilla, mikäli ne vaikuttavat systemaattisesti sijoittajien käyttäytymiseen. SAD-ilmiöllä on havaittu olevan merkittävä yhteys osakemarkkinoiden kausivaihteluun. Päivänvalon tuntien väheneminen vaikuttaa sijoittajien mielialaan ja lisätä riskinkarttamista, mikä heijastuu osaketuottoihin. SAD-vaikutus on voimakkaampi pohjoisella pallonpuoliskolla, jossa päivänvalon tuntien kausittaiset muutokset ovat selkeämpiä. Lisäksi osa tutkimuksista viittaa siihen, että SAD-vaikutus on epäsymmetrinen talvipäivänseisauksen suhteen: syksyllä riskinottohalukkuus heikkenee, kun taas talvikauden edetessä se alkaa palautua. Toisaalta kirjallisuudessa on myös kriittisiä näkökulmia, joiden mukaan havaittu kausivaihtelu saattaa selittyä muilla kalenterianomalioilla tai ajassa vaihtelevalla riskipreemiolla.