Managing artificial intelligence across borders

Abstract

Managing artificial intelligence (AI) across national borders differs from traditional approaches that focus on economic integration and responsiveness in pursuit of the common good. AI is at the forefront of computational advancement and is transforming how firms organize cross-border activities. In digital global markets, managerial actions increasingly enable contemporary AI, in either embodied or virtual forms, to facilitate human-AI interaction through anthropomorphization, or the attribution of human-like features. While AI offers managers substantial opportunities to create firm-specific advantages, it also poses challenges by creating intended and unintended affordances that may jeopardize social well-being. AI thus raises regulatory concerns about deception, manipulation, and user well-being. However, regulatory responses remain insufficient to establish a shared framework for preventing harm and supporting responsible AI use across diverse institutional contexts, such as norms and cultures. As a result, existing scholarly conversations need to reconsider how AI can be organized across borders in ways that ensure responsiveness to the common good. Accordingly, this dissertation examines the strategic organizing of AI and, more specifically, how AI can be managed across borders in a globally responsive manner to integrate economic and social goals. It brings together international strategy research in international business (IB) and information management discourse in information systems (IS). It embraces theoretical pluralism, reflexivity, and systems-oriented methodological complementarity while remaining grounded in both IB and IS. The unit of observation is multilevel, encompassing managers, users, and contemporary AI in the context of the common good. The central contribution of this dissertation is a novel framework, Globally Responsive AI Organizing (GRAO), which proposes managing AI through four interrelated facets: (1) autonomy, (2) interactivity, (3) learning, and (4) appearance. These facets are enacted through trusteeship organizing to constitute three interdependent covenants that intentionally prioritize proactiveness in (a) addressing institutions, (b) blocking harmful means, and (c) ensuring accountability. These trusteeship covenants are integrated into the facets of AI globally by default, which may require constant managerial action to ensure responsiveness across borders. The dissertation provides practical guidance for managers and regulators to safeguard user well-being, shifting the existing discourse from “trustworthy AI” to “trusteeship organizing of AI” to achieve coherence and ensure accountability across markets. Overall, it advances theory and practice in IB and IS in alignment with the Fifth Industrial Revolution and the United Nations Sustainable Development Goals by showing how AI can support global competitiveness while promoting social welfare.

Tekoälyn johtaminen kansallisten rajojen yli poikkeaa perinteisistä tarkasteluista, jotka keskittyvät taloudelliseen integraatioon ja sopeutumiseen yhteisen hyvän saavuttamiseksi. Tekoäly on laskennallisen kehityksen kärjessä ja muuttaa yritysten rajat ylittävän toiminnan organisointia. Digitaalisilla globaaleilla markkinoilla johtamiskäytännöt mahdollistavat nykyaikaisen tekoälyn hyödyntämisen sekä ihmisen ja tekoälyn vuorovaikutuksen tukemisen antamalla tekoälylle inhimillisiä piirteitä. Tekoäly luo kilpailuetuja mutta myös riskejä sosiaaliselle hyvinvoinnille. Tekoäly herättää sääntelyviranomaisissa huolta harhaanjohtamisesta, manipuloinnista ja käyttäjien hyvinvoinnista. Nykyiset sääntelytoimet eivät kuitenkaan riitä luomaan yhteistä viitekehystä haittojen ehkäisemiseksi ja vastuullisen tekoälyn tukemiseksi eri institutionaalisissa ympäristöissä. Tästä syystä tieteellistä keskustelua tulee arvioida uudelleen sen osalta, miten tekoälyä organisoidaan rajat ylittävästi yhteistä hyvää tukevalla tavalla. Väitöskirja tarkastelee tekoälyn strategista organisointia ja kansainvälistä johtamista taloudellisten ja sosiaalisten tavoitteiden integroimiseksi. Tutkimus yhdistää kansainvälisen liiketoiminnan (IB) strategiatutkimuksen ja tietojärjestelmätieteen (IS) tietojohtamisen keskustelut. Työ nojaa teoreettiseen pluralismiin, refleksiivisyyteen ja järjestelmälähtöiseen metodologiseen täydentävyyteen säilyttäen ankkuroinnin molempiin aloihin. Tarkastelu on monitasoinen ja kattaa johtajat, käyttäjät sekä nykyaikaisen tekoälyn yhteisen hyvän kontekstissa. Keskeinen kontribuutio on globaalisti reagoivan tekoälyn organisoinnin viitekehys, joka jäsentää tekoälyn johtamista autonomian, vuorovaikutteisuuden, oppimisen ja ulkoasun kautta. Nämä ulottuvuudet toteutuvat kolmena keskinäisriippuvaisena sitoumuksena: instituutioihin vaikuttamisena, haitallisten keinojen estämisenä ja vastuullisuuden varmistamisena. Nämä sitoumukset integroidaan oletusarvoisesti tekoälyn eri ulottuvuuksiin globaalisti, mikä edellyttää jatkuvaa johtamista rajat ylittävän reagointikyvyn varmistamiseksi. Väitöskirja tarjoaa käytännön ohjeita johtajille ja sääntelyviranomaisille käyttäjien hyvinvoinnin turvaamiseksi ja siirtää keskustelua ”luotettavasta tekoälystä” kohti ”tekoälyn luottamusvastuuseen perustuvaa organisointia”, mikä lisää johdonmukaisuutta ja vahvistaa vastuullisuutta eri markkinoilla. Kokonaisuudessaan tutkimus edistää IB- ja IS-alojen teoriaa ja käytäntöä viidennen teollisen vallankumouksen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti osoittaen, kuinka tekoäly voi tukea globaalia kilpailukykyä ja edistää yhteiskunnallista hyvinvointia.