Erikoissairaanhoidon palvelun hinnoittelu case Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Abstract

Julkisen erikoissairaanhoidon rahoitusjärjestelmässä tapahtui merkittäviä muutoksia valtionosuusuudistuksen yhteydessä vuonna 1993. ”Korvamerkittyä” valtionosuutta ei enää ohjattu erikoissairaanhoidon palveluja tuottaville sairaanhoitopiireille vaan suoraan kunnille, joilla oli mahdollisuus hankkia erikoissairaanhoidon palvelut sieltä, mistä ne edullisimmin saataisiin. Sairaanhoitopiirit ennakoivat kilpailun syntymistä yksityisen sektorin ja myös naapuripiirien kesken. Sairaanhoitopiireissä käynnistyi eri laajuisia kustannuslaskenta- ja palvelujen hinnoitteluprojekteja. Kyseessä on tapaustutkimus, jota voi luonnehtia arvioivaksi. Tutkimuskohteena on Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, joka on toteuttanut yksilöityä palvelujen hinnoittelua vuodesta 1994. Tutkimustehtävänä on tutkia, millaiset ovat kuntien päättäjien ja sairaanhoitopiirin johdon näkemykset nykyisestä hinnoittelumallista.

Tutkimuksen teoreettisessa osiossa perehdytään hinnoittelun teoriaan. Julkisten palvelujen hinnoittelun taustalla toimivat samat kustannuslaskentamallit, hinnoitteluprosessit ja teoriat kuin yksityisellä sektorilla. Palvelujen tuotteistuksen on jokainen sairaanhoitopiiri rakentanut itse. Tuotteistus ja hinnoittelumalli voivat perustua diagnoosi- tai sairausryhmiin, eritasoisiin avohoitokäynteihin, vuodeosastohoitoihin, toimenpiteisiin/leik-kauksiin ja tutkimuksiin tai näistä rakennettuihin palvelupaketteihin. Kuntien päättäjien ja sairaanhoitopiirin johdon näkemyksiä nykyisestä hinnoittelumallista selvitettiin kyselytutkimuksilla, jotka toteutettiin 1996 ja 2005. Survey-tutkimuksen tarkoituksena oli antaa perusteellinen ja tarkka yleiskuvat tutkittavasta ongelmasta ja muutoksista kymmenen vuoden aikana. Aineisto analysoitiin kvantitatiivista menetelmää käyttäen. Hypoteesia testattiin Pearsonin korrelaatiokertoimella.

Kuntien päättäjien ja sairaanhoitopiirin johdon näkemykset olivat hyvin pitkälle samansuuntaiset, erikoissairaanhoidon palvelujen hinta tulee määräytyä hoidon vaatimien resurssien. Kuntien edustajien vastauksissa korostuu vaatimus pitkälle vietyyn kustannuslaskentaan hinnoittelun perusteeksi. Johtopäätöksenä tutkielmasta on, että hinta on yksi tärkeimmistä kriteereistä palvelun tuottajaa valittaessa. Sairaanhoitopiirin kilpailukykyisyys, markkinaohjautuvuus ja palvelujen hinta/laaatu-suhde ovat haaste myös tulevaisuudessa.