Hedge-rahastot ja niiden suorituskyky: Empiirinen tutkimus suomalaisilla hedge-rahastoilla

Abstract

Hedge-rahastot ovat erikoissijoitusrahastoja, joiden tavoitteena on tuottaa absoluuttista tuottoa markkinoiden liikkeistä huolimatta. Tähän ne pyrkivät käyttäen apunaan erilaisia dynaamisia sijoitusstrategioita sekä aktiivista salkunhoitoa. Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia suomalaisia hedge-rahastoja ja niiden suorituskykyä vuosina 2000–2004 sekä verrata sitä osakerahastojen suorituskykyyn. Lisäksi testataan, mitkä tekijät vaikuttavat hedge-rahastojen tuottoihin. Tutkimusaineisto sisältää kaikki 18 hedge-rahastoa, jotka toimivat Suomessa tutkimusperiodin aikana, sekä vertailukohteeksi sa-tunnaisesti valitut 25 osakerahastoa.

Tutkielman teoriaosassa esitellään ensin hedge-rahastoja yleisesti ja käydään läpi niille ominaisia piirteitä, joilla voidaan olettaa olevan vaikutusta suorituskykyyn. Tämän lisäksi kerrotaan yleistä teoriaa portfolion riskistä ja tuotosta sekä siitä, miten nämä tulevat esille hedge-rahastojen tapauksessa. Teoriaosa esittelee myös riskikorjatun tuoton mittareita, joita myöhemmin käytetään hyväksi tutkimushypoteesien testaamisessa.

Empiirinen analyysi aloitetaan laskemalla hedge-rahastoille keskimääräiset vuosituotot. Tulosten perusteella voidaan todeta, että hedge-rahastot kykenevät tuottamaan absoluut-tisia tuottoja markkinoiden liikkeestä huolimatta. Hedge-rahastot eivät kuitenkaan pysty suoriutumaan riskitöntä korkokantaa paremmin. Verrattaessa hedge-rahastojen sekä osakerahastojen tuottoja, käytetään menetelminä Sharpen ja Sortinon indeksejä sekä Jensenin alfaa. Tulokset osoittavat, että hedge-rahastojen riskikorjatut tuotot ovat osakerahastojen tuottoja paremmat ja näin ollen hedge-rahastojen voidaan katsoa tuottavan lisäarvoa sijoittajilleen. Rahastoille lasketaan myös vinous ja huipukkuus, mikä paljastaa, että hedge-rahastoilla on suuri todennäköisyys normaalista poikkeaville tapahtumille. Hedge-rahaston suorituskykyyn vaikuttavia tekijöitä tarkasteltaessa saadaan puolestaan tulokseksi, että vain kiinteällä hallinnointipalkkiolla on vaikutusta rahaston tuottoihin.