Julkisen terveydenhuollon tulostavoitteiden toteutuminen: kyselytutkimus Lappeenrannan terveyskeskussairaalan hoitohenkilökunnalle

Abstract

Tulosjohtaminen on tullut suomalaiseen julkishallintoon johtamismenetelmäksi jo 1980-luvun lopulla ja tulosajattelu on edelleen siitä lähtien voimistunut. Tulosjohtamisen perusideana on luoda yksikkökohtaiset tavoitteet, joiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Terveydenhuollossa laatu on yksi tärkeä tuloksellisuuden näkökulma ja tästä syystä tulosmittausta ja terveyspalvelujen seurantaa pidetäänkin vaikeina.

Tässä tutkimuksessa selvitetään tulostavoitteiden toteutumista kunnallisessa terveydenhuollossa. Päätutkimusongelma on: Kuinka julkisen perusterveydenhuollon tulostavoitteet toteutuvat? Alaongelmat ovat: (1.) Mitä ovat potilaan elämänlaatuun liittyvät tulostavoitteet ja miten ne toteutuvat? (2.) Mitä ovat hoidon laatuun liittyvät tulostavoitteet ja miten ne toteutuvat? (3.) Mitä ovat sairaalan, osaston ja henkilökunnan omat tulostavoitteet? ja (4.) Miten tulostavoitteet ja niiden seuranta toteutuvat hoitohenkilökunnan näkökulmasta?

Tämän tutkimuksen teoria perustuu tulosjohtamiseen ja keskeisinä käsitteinä ovat tulosjohtaminen, julkishallinto ja perusterveydenhuolto. Teorian tarkastelussa keskitytään tulosmittauksen ja tuloksellisuuden arviointiin sekä tulosjohtamismalliin perustuvaan kunnallishallintoon ja kunnalliseen perusterveydenhuoltoon.

Tutkimuksen kohdejoukko koostui Lappeenrannan terveyskeskussairaalan (Armilan sairaalan) vuodeosastojen hoitohenkilökunnasta (N=78). Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, jossa oli monivalintakysymyksia ja avoimia kysymyksiä. Aineistoa analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelman avulla ja avoimet kysymykset analysoitiin sisällön erittelyllä.

Tässä tutkimuksessa keskeisimmiksi tuloksiksi nousivat puutteet tulostavoitteiden tietämyksessä ja seurannassa. Vastaajista vajaa puolet (40 %) ei tiedä kaupunginvaltuuston asettamia tavoitteita Armilan sairaalalle. Lähes puolet (48 %) vastaajista haluaisi saada enemmän tietoutta osaston tulostavoitteista. Tulostavoitteiden toteutumista vaikeuttavat kiireys ja henkilöstöpula osastoilla. Osa henkilökunnasta kokee työpaikan ilmapiirin ahdistavana. Henkilökunta kaipaisi enemmän ammatillista täydennyskoulutusta sekä työkykyä ylläpitävää toimintaa. Potilaan elämänlaatuun liittyvät tavoitteet toteutuvat melko hyvin.

Tulostavoitteiden toteutuminen hyvin terveydenhuollossa edellyttää parannusta usealla eri osa-alueella. Tavoitteiden asettamisessa henkilökunnalla tulisi olla laajat vaikutusmahdollisuudet. Tavoitteiden tulisi olla selkeät ja toteuttamiskelpoiset. Tavoitteiden informoimiseen tulisi kiinnittää runsaasti huomiota, jotta kaikki työntekijät olisivat tietoisia, mihin työllä pyritään sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Tuloksista nousi voimakkaasti esiin työpaikalla vallitseva resurssipula. Henkilökunta kokee tekevänsä työtä kiireessä ja liian pienellä henkilökuntamäärällä.