Baltian hallinnot muutoksessa: Vertaileva analyysi Baltian maiden korruption vastaisesta toiminnasta

Abstract

Baltian mailla oli 1990-luvun alun uudelleenitsenäistymisen jälkeen tavoitteenaan integroituminen läntisiin organisaatioihin niin nopeasti kuin mahdollista. Baltian maiden kannalta länsimainen viitekehys on pitänyt sisällään myönteisiä arvoja, kuten demokratiaa, modernisaatiota ja positiivista taloudellista kehitystä. Baltian maiden lähtökohdat järjestelmien lukuisten kriteerien täyttämiselle eivät ole olleet kuitenkaan optimaaliset. Neuvostohallinnon perinnön jättämä korruptoitunut hallinto, taloudelliset haasteet, yhdessä valtion uudelleenrakentamisen ja Euroopan unionin jäsenyysprosessin kanssa, asettivat omia haasteita jokaiselle maalle.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää korruption vastaisen toiminnan institutionaalisia tekijöitä, niiden hallintaa ja hallinnon kehittämistä Virossa, Latviassa ja Liettuassa maiden uudelleenitsenäistymisen jälkeen. Tutkielmaa voidaan luonnehtia kolmen tapauksen deskriptiiviseksi tapaustutkimukseksi, jossa syvennytään vertailemalla Baltian maiden hallintojen anti-korruptiotoiminnan luonteisiin ja erityispiirteisiin. Samalla se pyrkii vastaamaan kysymykseen, miten maiden anti-korruptiojärjestelmät ovat rakentuneet osaksi maiden integriteettijärjestelmiä. Tutkimusta on luonnollista tehdä hallintotieteellisessä viitekehyksessä, koska tieteenalan näkökulma korostaa julkisen hallinnon jatkuvaa kehittämistä ja eettisen hyvän hallinnon edistämistä.

Tutkimuksessa hyödynnettävä aineisto koostuu pääasiassa englanninkielisistä hallintotieteeseen ja Baltian maihin liittyvästä kirjallisuudesta, aikaisemmista tutkimustuloksista, selvityksistä ja tieteellisistä artikkeleista. Baltian maiden hallinnon nykytilaa ja korruptiota koskeva aineisto on koottu kansainvälisten organisaatioiden, kuten Euroopan unionin (EU), Yhdistyneiden kansakuntien (YK), Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD), Transparency Internationalin (TI) sekä Viron, Latvian ja Liettuan valtionhallinnon verkkosivustoja hyödyntäen. Aineistoa on pyritty valitsemaan siten, että ne vastaavat validisti tutkimusongelmaan. Tutkimuksessa analysoidaan lähdeaineistoon pohjautuvien määritelmien perusteella hyvän hallinnon, korruption, integriteetin, integriteettijärjestelmän ja anti-korruptiojärjestelmän käsitteitä.

Tutkimustulokset osoittivat, että Baltian maiden yhtenäisistä historiallisista rakenteista huolimatta maiden anti-korruptiojärjestelmien lähtökohdista, tavoitteista ja toiminnasta on löydettävissä omat kansalliset piirteensä. Maiden anti-korruptiojärjestelmät ovat muotoutuneet osaksi kansallisia integriteettijärjestelmiä tavoilla, jotka ovat olleet erilaisten muutosprosessien seurausta. Maiden korruption vastaisen toiminnan vertailussa oli havaittavissa tasapainoisesti samankaltaisuutta ja erilaisuutta painottavia tekijöitä. Tutkimustuloksissa ilmi tulleiden institutionaaliset eroavaisuudet osoittivat, että korruption vastaisessa taistelussa ei ole olemassa universaaleja ratkaisuja, vaan maat pyrkivät vastaamaan korruptioon omista kansallisista reunaehdoistaan käsin.