Puupolttoaineiden ja turpeen toimitusketjujen väliset synergiaedut

Abstract

Puupolttoaineiden kysynnän kasvun myötä niiden toimitusketjuilta vaaditaan entistä parempaa kykyä vastata asiakkaiden kokonaistarpeisiin. Tämä vaatii osaltaan vaihtoehtoisten toimintatapojen pohtimista, joiden kautta voidaan saavuttaa kilpailuetua. Tutkielman tutkimusongelmana onkin tarkastella puupolttoaineiden ja turpeen toimitusketjuja siitä näkökulmasta, millaisia synergiaetuja ne mahdollistavat toisilleen. Tutkielman tapausyrityksenä on puupolttoaineita ja turvetta voima- ja lämpölaitosasiakkailleen toimittava Vapo Oy.

Tutkimusmenetelmät sisälsivät sekä laadullisen että määrällisen aineiston elementtejä. Esitutkimus aiheesta tehtiin haastattelujen ja kyselylomakkeen pohjalta, joiden perusteella yhdeksi merkittäväksi yhteistoiminnan muodoksi nousi käytössä olevan kuljetuskaluston tehokas hyödyntäminen metsähakkeen toimitusketjuissa. Tämän olettamuksen perusteella rakennettiin Excel-pohjainen laskentasovellus, jolla on mahdollista tarkastella kolmen erilaisen toimitusketjun yksikkökustannusrakenteita. Turpeen toimituksessa käytettävän kuljetuskaluston mahdollisuuksia metsähakkeen toimituksissa tarkasteltiin terminaaleista käyttöpaikoille tapahtuvien kuljetusten osalta. Tähän vaihtoehtoon pohjautuvia toimitusketjuja verrattiin metsähakkeen tuotannon perusmenetelmänä pidettyyn tienvarsihaketusketjuun. Laskentasovelluksen aineistona käytettiin Vapon voimassaolevia kuljetus- ja haketustaksoja. Lisäksi osana aineistoa olivat muista tietojärjestelmistä saatavat tilastot, kuten myyntiluvut.

Laskentasovelluksella tehtyjen laskelmien tulokset osoittivat, että terminaalihaketusketju on monissa tilanteissa edullisempi vaihtoehto ainoastaan rankahakkeen toimituksissa. Sen sijaan hakkuutähde- ja kokopuuhakkeiden toimituksissa on kannattavampaa käyttää tienvarsihaketusmenetelmää. Rankahakkeen osalta terminaalihaketusketjun käyttäminen tienvarsihaketusketjun vaihtoehtona voi tulosten perusteella mahdollistaa merkittäviä kokonaisvaikutuksia; sen lisäksi, että toimintasädettä on mahdollista laajentaa ilman yksikkökustannustason nousua, todellisia kustannussäästöjä on myös mahdollista saada aikaan. Säästöjen tasoon vaikuttavat eniten kuljetusmatkat, terminaalin sijainti sekä kosteus.