Kunnallinen kansanäänestys – Kuntalaisen osallistumismuoto demokratiassa

Abstract

Tarkasteltaessa kunnan organisaatiota, muodostaa keskeisen lähtökohdan Suomen perustuslain 2 §:stä lähtevä kansanvaltaisuusvaatimus. Sen mukaan yksilöllä on oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Kuntien itsehallinto perustuu edustukselliseen demokratiaan ja kunnallinen neuvoa-antava kansanäänestys on ollut käytössä Suomessa 1990-luvun alusta lähtien. Suomessa on neuvoa-antavia kansanäänestyksiä järjestetty 27 kertaa.

Tutkielma käsittelee neuvoa-antavaa kunnallista kansanäänestystä. Tutkimusongelmana on kansanäänestyksen oikeudelliset perusteet Suomen lainsäädännössä. Tämän pääkysymyksen ohella tutkimuksessa tarkastellaan edustuksellisen ja suoran demokratian suhdetta kunnallisessa päätöksenteossa ja kuntalaisten osallistumisessa. Tutkimusmetodina käytetään oikeusdogmatiikkaa ja oikeudellista tulkintaa. Käytetty lähdemateriaali on pääasiassa suomenkielistä. Tämä perustuu siihen, että käsittelemäni aihepiiri on vähän tutkittu. Virallislähteitä on kuitenkin hyvin saatavilla.

Valtioneuvosto asetti 21.3.1991 kunnalliskomitean uuden kunnallislain säätämiseksi. Keskeisenä ajatuksena oli tehdä kuntalaista kaiken kunnan toiminnan ja hallinnon kattava peruslaki. Eräänä ajatuksena oli asukkaiden hyvinvoinnin turvaaminen korostamalla kunnan itsehallintoa sekä jokaisen kunnan oikeutta sopeuttaa hallintonsa ja toimintansa nopeasti muuttuviin olosuhteisiin. Edustuksellisen demokratian rinnalla olisivat asukkaiden suorat vaikutusmahdollisuudet keskeisiä. Hallitus jätti vuoden 1994 valtiopäi-villä esityksen uudesta kuntalaista. Hallituksen esityksessä oli tavoitteena luoda edustuksellisen demokratian rinnalle edellytykset suoralle demokratialle, eli tässä tapauksessa neuvoa-antavalle kunnalliselle kansanäänestykselle.

Demokratia on haasteiden edessä, perinteisen edustuksellisen demokratian tilalle on tullut suoran osallistumisen demokratia. Tässä muodossa kansanäänestykset ja kuntalaisten suorat osallistumistavat täydentävät edustuksellista päätöksentekoa ja demokratiaa. Suomessa kunnallinen päätöksenteko säilyy varmasti edustuksellisena, mutta se vaatii suoran osallistumisen keinoja rinnalle.