Tavoitteena vaikuttavammat kotouttamispalvelut : Yhteistuottajuus ja arvon yhteisluonti arvon rakentajina

Abstract

Maahanmuuttajien määrä on kasvanut viime vuosien aikana, ja heille tarjottavien kotouttamispalveluiden sisällöstä ja tarpeellisuudesta keskustellaan jatkuvasti. Kotouttamispalveluiden, eli erilaisten koulutus-, sosiaali- ja työllisyyspalveluiden, tarkoituksena on auttaa yksilöä sopeutumaan yhteiskunnan tasavertaiseksi jäseneksi. Erityisesti vaikean taloudellisen suhdanteen aikana julkiset palvelut ovat usein säästöjen ja uudistusten kohteena. Lopputuloksena on usein se, että vaikutuksia tulisi saada aikaan enemmän vähemmillä resursseilla.

Julkishallinnon kehittyessä keskiöön on noussut kansalaisen ja palvelua käyttävän aktiivisuus. Yhteistuottajuudesta on tullut yksi uudistamisen kulmakivi, johon on kohdistunut paljon odotuksia muun muassa palveluiden vaikuttavuutta ja tehokkuutta nostavana toimintatapana. Toisaalta keskiöön on myös noussut se, että palvelut eivät itsestään voi tuottaa lisäarvoa, vaan se tapahtuu vuorovaikutuksessa suhteessa asiakkaan kokemuksiin ja pysyviin vaikutuksiin eli arvon yhteisluonnin prosessin kautta.

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten yhteistuottajuuden eri muodot ilmenevät maahanmuuttajille suunnatuissa kotouttamispalveluissa ja millaisia haasteita niihin liittyy. Lisäksi tarkoituksena on tarkastella yhteistuottajuuden kautta muodostuvaa arvoa ja prosessia sen takana. Tutkimusmenetelmänä hyödynnetään integroivaa kirjallisuuskatsausta, sillä se mahdollistaa aineistoon sisällytettäväksi erilaisia tutkimusmenetelmiä hyödyntäviä julkaisuja systemaattisen aineistohaun kautta. Tutkimusaineisto koostuu 10 tieteellisestä julkaisusta, joiden tutkimuskonteksti on pääasiassa Euroopassa. Laadunarvioinnin perusteella tutkielman aineisto on relevanttia tämän tutkielman tavoitteeseen nähden.

Tutkimustulosten mukaan kaikissa yhteistuottajuuden muodoissa keskiössä on maahanmuuttajan aktiivinen rooli. Maahanmuuttaja ei kuitenkaan voi täysin itsenäisesti palveluita innovoida, suunnitella tai tuottaa, vaan se tapahtuu pääasiassa julkishallinnon ja järjestön avulla. Lisäksi erityisesti kuluttajan yhteistuottajuuteen ja osallistavaan yhteistuottajuuteen yhdistyy monia eri haasteita, jotka vaikeuttavat niiden toteutumista. Esimerkiksi luottamuspula, ennakkoluulot, lainsäädäntö, digitaalinen toimintaympäristö, osaamisvaje, palveluaukot ja yksilöllisyyden puute voivat olla esteinä yhteistuottajuuden toteutumiselle. Myönteisiä kokemuksia ja konkreettisia vaikutuksia niillä voidaan kuitenkin saavuttaa. Pääosin yhteistuottajuus näyttäytyy myönteisenä ja se voi vahvistaa maahanmuuttajan osaamista, verkostoja, työllistymismahdollisuuksia sekä osallisuutta. Lisäksi organisaation toiminta ja palvelut voivat tehostua sekä olla vaikuttavampia. Yhteiskuntatason vaikutukset liittyvät rikollisuuden vähenemiseen ja hyvinvoinnin kasvuun. Palvelut eivät kuitenkaan tuota arvoa itsestään, vaan vuorovaikutussuhteessa käyttäjän kanssa.