Arviointitiedon hyödyntäminen julkisorganisaatioissa: Tutkimuskohteena CAF-malli

Abstract

Kansainvälisen hallinnon kehittäminen on lisännyt arvioinnin tarvetta. Arviointitiedon käyttöä poliittisessa päätöksentekojärjestelmässä tai organisaation johtamisessa on tutkittu Suomessa vähän. EU-komissio painottaa laadun merkitystä tuotantoelämässä, jossa laatu on nostettu kilpailutekijäksi. Palvelujen tuottamisessa tavoitteena on kilpailukykyiset ja kustannustehokkaat palvelut. EU on tuonut mukanaan jäsenmaiden yhteistyön ja toimintojen vertailtavuuden vaatimuksen.

Tutkimuksen kohteena on arviointitiedon hyödyntäminen julkisorganisaatioissa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää niitä muutosmekanismeja, jotka edistävät arviointitiedon hyödyntämistä julkisorganisaatioissa ja -hankkeissa. Tutkimuksen tarkoitus on vastata kysymyksiin ”mikä toimii”, ”kenen kohdalla” ja ”missä olosuhteissa” realistisen arviointiteorian mukaisesti.

Arviointia ei voi määritellä yksiselitteisesti sen käytännön läheisyyden ja toimintaympäristön takia. Arviointia voidaan lähestyä eri näkökulmien kautta, kuten kvasikokeellisen, pragmaattisen ja konstruktivistisen sekä realistisen arvioinnin kautta tai erilaisten mallien näkökulmasta, kuten panos-tuotos-mallien, tavoiteperusteisesti, standardi- ja normiperusteisesti sekä tehokkuusmallien avulla. Arviointitutkimus voidaan jakaa tiedontuotanto-, kehittämis- ja tilivelvollisuusarviointiin. Suomessa arvioinnin ja arviointitutkimuksen käsitteissä on erilaisia ratkaisuja, kuten suomenkielisyys. Arvioinnissa tiedon synty on keskeistä. Yleisen määritelmän mukaan tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Tieto ymmärretään yksittäisiksi faktoiksi ja keskusteluissa samaistetaan monesti tieto ja informaatio. Arviointi on johtamisen väline, joka perustuu informaatio-ohjaukseen. Mittari on menetelmä, joka tuottaa tietoa tietyn menestystekijän suorituskyvystä. Mittaristo on kokonaisuus, joka muodostuu mittauskohteen kannalta keskeisistä mittareista. Mittariston tavoitteena on olla käyttökelpoinen johdon päätöksenteossa. Suorituskyky tarkoittaa mitattavan kohteen kykyä saavuttaa asetettuja tavoitteita.

Tutkimus on laadullinen tutkimus, joka perustuu hermeneuttiseen metodiin. Tutkimusaineisto on hankittu teemahaastattelujen ja dokumenttien avulla.

Tutkimustulokset tukevat arvioinnin teoriaa arviointitiedon hyödyntämisessä. Tärkeimmät muutosmekanismit arviointitiedon hyödyntämisessä ovat poliittinen ohjaus ja johtaminen. Kohdeorganisaatioissa ja hankkeissa palautetietoa hyödynnettiin johtamisessa, toiminnan kehittämisessä ja vakuuttelun välineenä. Oppimista tapahtui organisaation sisällä kehitettävien kohteiden löytymisenä. Vertailukehittäminen toteutui parhaiden käytäntöjen löytymisenä kilpailussa. Erilaiset yhteistoimintamuodot koettiin hyviksi kehittämisen tavoiksi.

Arviointitiedon hyödyntämisen tärkeimmät muutosmekanismit toimivat molempiin suuntiin. Poliittinen ohjaus ja johtaminen vaikuttavat toimeenpanon toteutumiseen. Resurssien puute liittyi CAF-mallista ja kilpailusta tiedottamiseen, ohjaukseen, kilpailun toteutumiseen sekä ammattiarvioitsijoiden saatavuuteen. Organisaatioiden ja hankkeiden johtamisilmasto suosii arviointitiedon hyödyntämistä.