"Muisti täynnä, pitää poistaa pari kuvaa" : Poliittisen viestinnän viihteellistyminen TikTokin viraalitrendien kautta

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan sosiaalisen median alustalla eli TikTokissa esiintyvien viraalitrendien roolia poliittisen viestinnän viihteellistymisessä suomalaisen politiikan kentällä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten kansanedustajat rakentavat affektiivista poliittista viestintää sekä millaisin keinoin he luovat samalla vaikutelmaa parasosiaalisesta suhteesta yleisöönsä. Viraalitrendeillä tarkoitetaan TikTokin lyhytvideoita, joissa käyttäjät toistavat tiettyä ääntä, visuaalista tyyliä tai meemimuotoa luomalla nopeasti leviävää sisältöä.

Laadullisen aineistopohjaisen sisällönanalyysin avulla tarkastellaan videoita affektiivisuuden ja parasosiaalisen vuorovaikutuksen näkökulmasta. Erityishuomio kiinnittyy siihen, miten poliitikot hyödyntävät trendien rakennetta ja äänimaailmaa osallistuakseen viraalikulttuuriin. TikTokin lyhytvideosisällöt ohjaavat poliittista viestintää yhä enemmän kohti viihteellistettyä, samastuttavaa ja visuaalista poliittista viestintää. Samalla poliittinen viestintä sulautuu entisestään osaksi populaarikulttuuria ja TikTokin alustapohjaista sosiaalisen median kerrontakulttuuria. Tutkimus osoittaa, että poliittinen viestintä TikTokissa perustuu myös viihteellistämiseen ja affektiivisuuteen. Poliitikot hyödyntävät viraalitrendejä ja meemikulttuuria luodakseen katsojilleen vaikutelman samastuttavuudesta. Kansanedustajan TikTok-profiili toimii eräänlaisena henkilöbrändin jatkeena, jossa poliittinen sisältö yhdistyy kevyempään, humoristiseen ja arkiseen ilmaisutapaan. Tutkimusaineisto koostui kuuden 10 000 seuraajarajan ylittävän suomalaisen kansanedustajan (Ville Merinen, Sofia Virta, Minja Koskela, Anders Adlercreutz, Miko Bergbom ja Harry Harkimo) TikTok-videoista. Aineisto sisälsi yhteensä 26 viraalitrendejä hyödyntävää videota, jotka on kerätty aikaväliltä 14.2.2022-13.10.2025.

TikTokin lyhytvideot tarjoavat mahdollisuuden murtaa perinteistä poliitikkokuvaa ja affektiivinen viestintä toimii myös porttina yleisön poliittiseen osallistumiseen. Viihteellistetyn ja poliittisen sisällön rajat hämärtyvät, ja poliitikko voidaan nähdä nykyajan sosiaalisen median vaikuttajana. Siitä huolimatta, että politiikan kentälle nousee myös jo ennestään sosiaalisessa mediassa tunnettuja vaikuttajia, tämä saattaa haastaa yleisön käsityksiä poliitikon uskottavuudesta sekä siitä, millaisia vaikuttamisen keinoja pidetään yleisön mielestä legitiimeinä digitaalisen ajan politiikassa. Viraalitrendien hyödyntäminen antaa poliitikoille keinon laajemman yleisön tavoittamiseksi, mutta samalla sisältö muokkautuu nopeasti muuttuvien trendien ehdoilla. Lisäksi parasosiaalisten suhteiden rakentaminen korostaa entisestään arkisen viestinnän merkitystä, mikä vahvistaa läheisyyden kokemusta poliitikon ja yksittäisen henkilön kesken, mutta myös osaltaan hämärtää rajan yksityisen ja julkisen välillä.