Begrepp och termer inom området studiestöd i Finland

Abstract

Yliopistojen opintotukilautakunnat yhdessä Kansaneläkelaitoksen kanssa huolehtivat suomalaisten yliopisto-opiskelijoiden perusturvasta. Noin 80 000 yliopisto-opiskelijaa saa opintotukea. Tutkimukseni tarkoituksena on analysoida terminologisen käsiteanalyysin avulla suomalaista opintotukijärjestelmää. Tavoitteena on saada ensin sateliittimetodin avulla kokonaiskuva aiheesta ja sen jälkeen selvittää opintotuen käsitejärjestelmiä ja käsitteiden välisiä suhteita opintotuen hakemisen prosessin ja opiskelijan näkökulmasta. Lisäksi opintotuen hakemiseen liittyvistä termeistä laaditaan yksikielinen sanasto määritelmineen. Materiaali koostuu opintotukilaista (21.1.1994/65) ja asetuksesta (8.4.1994/260) sekä opintotuen kahdesta hakulomakkeesta (Ansökan om studiestöd, Yrkeshögskolor och universitet ja Meddelande om förändrade förhållanden) ja yhdestä opiskelijoille suunnatusta esitteestä (När du studerar).

Tutkimusaineiston tarkastelu osoittaa, että opintotuen hakemisen käsitteet voidaan jakaa sen mukaan, onko kyseessä suorittaja, kohde vai väline. Suorittajat jakautuvat kahdelle tasolle, ja ylemmän tason suorittajilla välineenä on ’opintotukilaki’. Alemmalla tasolla, joka on opiskelijaa ja opintotuen hakemista lähempänä, on suorittajilla välineenä ’opintotukihakemus’. Kummallakin tasolla kohteena on ’opintotuki’ ja sen alakäsitteet ’opintoraha’, ’asumislisä’ ja ’valtion lainatakaus’. Aineiston tarkastelu osoittaa myös, että opintotuen ’valtion lainatakaus’ on ongelmallinen käsite, koska sen suhteen esiintyy synonymiaa, eikä se ole varsinaisesti alakäsite opintotuelle. Käsitteestä ’valtion lainatakaus’ käytetään useampaa termiä (statsborgen för studielån, statsgaranti för studielån, lånegaranti ja låneborgen), mikä saattaa aiheuttaa epäselvyyttä opiskelijalle. Lisäksi opintotuen käsitejärjestelmien eri tasot aiheuttavat haasteita käytännön opintotukityössä: lainsäädännön tason käsitteiden, termien ja muiden ilmausten käyttö neuvontamateriaalissa ja opintotuen lomakkeissa on erityisen haastavaa intertekstuaalisuuden näkökulmasta. Normatiivisten tekstien (päätösten ja lakien) muotoiluja löytyy tekstilajiketjun tiedotusteksteistä, ja muotoilut ovat läsnä tiedotusteksteissä lähes sellaisenaan.