Kansallisen identiteetin rakentuminen urheilukertomuksissa: Osallistujien roolit ja prosessit yleisurheilun MM-kisauutisoinnissa

Abstract

Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten kansallinen identiteetti rakentuu urheilu-uutisissa. Lähtökohtana on oletus urheilujournalismin kansallista identiteettiä vahvistavasta, edistävästä ja uusintavasta luonteesta, mutta myös toisaalta näkemys globalisoituvasta maailmasta, jossa kansat homogeenistyvät kansallisen identiteetin kustannuksella. Tutkielmassa urheilu-uutinen nähdään tarinana, jossa esiintyy samanlaisia henkilöhahmoja kuin perinteisissä saduissa. Näistä tarinoista käytetään tutkimuksessa nimeä urheilukertomus.

Tutkielmassa lähestytään kansallisen identiteetin rakentumisprosessia urheilukertomuksen osallistujien kautta. Keskeisenä teoriana on Vladimir Proppin satumorfologia ja sitä eteenpäin kehitelleen A.J. Greimasin myyttinen aktanttimalli, johon urheilukertomusten osallistujat sijoitetaan. Näin osallistujat taipuvat saturoolien kaltaisiksi kertomustensa henkilöhahmoiksi. Osallistujien toimintaa ja nimeämistä analysoidaan tutkimuksessa tarkemmin systeemis-funktionaalisen kieliteorian tarjoamin välinein. Teorian avulla voidaan tehdä huomioita siitä maailmasta, jossa osallistujat operoivat. Semanttisten roolien avulla selvitetään osallistujien tarkempia positioita kertomuksissaan.

Tutkimusaineistona on yleisurheilun kisauutisointi Moskovan MM-kisoista 10.–19.8.2013. Tarkastelussa on Helsingin Sanomien, Etelä-Suomen Sanomien ja Pohjalaisen eniten palstatilaa saaneet urheilu-uutiset.

Tutkimuksessa selviää, että urheilujournalismilla on yhä merkittävä asema kansallisen identiteetin rakentumisessa, mutta puhtaan yhteisöllisyyden tavoittelemisen sijaan nykymedialle on ominaista kansallinen brändäys. Vaikka huomio onkin kiinnittynyt enemmän siihen, miltä Suomi näyttää muille, ovat perinteisiksi koetut suomalaisominaisuudet, -stereotypiat ja -myytit pitäneet pintansa urheilupuheessa.