Euroopan positiivisten kysyntäshokkien vaikutus rakennuskustannuksiin Suomessa

Abstract

Rakennusalan ollessa matalasuhdanteessa tilanteelle odotetaan myönteistä käännettä Ukrainan sodan loppumisesta ja jälleenrakennuksen alkamisesta. Tällaisen positiivisen kysyntäshokin vaikutukset voivat kuitenkin levitä Suomen rakennuskustannuksiin asti. Se voi siis olla myös riski Suomen rakennussektorille.

Kirjallisuuden mukaan positiiviset kysyntäshokit vaikuttavat lyhyellä aikavälillä tuotantoon ja inflaatioon merkittävästi. Tutkimuskirjallisuus osoittaa myös leviämisvaikutusten olemassaolon esimerkiksi rahapolitiikan, kuluttajaluottamuksen ja korreloivien taloussuhdanteiden kautta. Niiden voimakkuus ja välittymismekanismit vaihtelevat kuitenkin maiden rakenteellisten ominaisuuksien mukaan. Tämän vuoksi leviämisvaikutusten merkitystä Suomen rakennussektorille on perusteltua tarkastella empiirisesti.

Vaikka kysyntäshokkien dynamiikka tunnetaan kirjallisuudessa suhteellisen hyvin, niiden rajat ylittäviä leviämisvaikutuksia on toistaiseksi tutkittu rajallisesti. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan, välittyvätkö Euroopassa syntyvät positiiviset kysyntäshokit Suomen rakennuskustannuksiin. Vaikutusten dynamiikkaa analysoidaan empiirisesti makrotaloudellisesta aineistosta estimoidun SVAR-mallin avulla. Lisäksi synteettisen kontrollin mallin avulla arvioidaan, altistuuko Suomi eurooppalaisille kysyntäshokeille voimakkaammin kuin muut Euroopan maat. Tämä mahdollistaa myös sen tarkastelun, reagoiko Suomi kysyntäshokkeihin epäsymmetrisesti suhteessa muihin Euroopan maihin. Tulokset tarjoavat näkökulmaa yhteisen rahapolitiikan toimivuuteen taloudellisesti heterogeenisissä maissa.

Tulokset osoittavat eurooppalaisen positiivisen kysyntäshokin vaikuttavan positiivisesti Suomen rakennuskustannuksiin lyhyellä aikavälillä. Sen sijaan selkeää näyttöä Suomen vahvemmasta altistumisesta ei löytynyt suhteessa muihin Euroopan maihin. Tulokset viittaavat siihen, että Suomen rakennuskustannukset ovat alttiita eurooppalaisten kysyntäshokkien välittymiselle, vaikka vaikutusten suuruuteen ja suhteelliseen voimakkuuteen liittyy edelleen merkittävää epävarmuutta. Tutkimuksen tuloksilla on käytännön merkitystä myös tulevaisuuden näkökulmasta, sillä Euroopassa voi syntyä uusia positiivisia kysyntäshokkeja esimerkiksi Ukrainan sodan päättymisen ja jälleenrakennustoimien käynnistymisen seurauksena. Tuloksia tulkittaessa on kuitenkin huomioitava, että kapasiteettirajoitteet voivat muuttaa vaikutusten dynamiikkaa olennaisesti.