Viestinnällä kohti parempaa palautekulttuuria : Tarkastelussa kirjallinen palaute teollisuusorganisaatiossa

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan kirjallista palautekulttuuria kansainvälisessä teollisuusorganisaatiossa ja selvitetään toimihenkilöiden näkemyksiä tavoiteltavista palautekäytännöistä sekä kirjallisen palautteen kehittämisestä. Tutkimuksen lähtökohtana on tarve ymmärtää, miten kirjallista palautetta voidaan hyödyntää parhaiten osana organisaation arjen vuorovaikutusta sekä millaisia viestinnällisiä edellytyksiä toimiva palautekulttuuri vaatii. Kirjallinen palaute nähdään organisaatiokulttuuriin kiinnittyvänä ilmiönä, jossa viestinnän käytännöt muovaavat kulttuurin sisältöä ja merkityksiä.

Teoreettinen viitekehys rakentuu organisaatiokulttuurin, palautekulttuurin ja työyhteisöviestinnän tarkastelulle. Organisaatiokulttuuri ymmärretään viestinnän kautta rakentuvaksi kokonaisuudeksi, jossa palautteen antaminen ja pyytäminen heijastavat organisaation arvoja, oletuksia ja vuorovaikutuskäytäntöjä. Kirjallisen palautteen erityispiirteitä tarkastellaan suhteessa suulliseen palautteeseen, ja huomiota kiinnitetään palautteen tarkoitukseen, muotoon ja koettuun hyödyllisyyteen.

Aineisto koostuu sähköisestä kyselystä (N=46) ja kuudesta teemahaastattelusta, jotka on kohdistettu kolmen suomalaisen tehtaan toimihenkilöstölle. Tutkimuksessa hyödynnetään kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen analyysin keinoja ja pyritään tulkitsemaan toimihenkilöiden kokemuksia palautekulttuurista sekä siihen liittyvistä käytännöistä.

Tulokset osoittavat, että kirjalliselta palautteelta odotetaan erityisesti rehellisyyttä, ymmärrettävyyttä ja konkreettisuutta. Palautteen koetaan olevan vaikuttavaa silloin, kun se tarjoaa konkreettista tietoa työstä ja tukee yksilön kehittymistä. Tuloksissa korostuu myös palautteen kontekstisidonnaisuus: kirjallinen palaute nähdään hyödyllisenä, kun se liittyy suoraan työtilanteisiin ja kun sen antamisen tarkoitus on toimijoille selvä. Esihenkilöillä havaitaan olevan merkittävä rooli palautekäytäntöjen ohjaamisessa ja palautekulttuurin ylläpitämisessä.

Kirjallinen palaute voi toimia organisaation kehittämisen välineenä, kun sen käytännöt ovat selkeitä ja kun palautteen merkityksestä viestitään johdonmukaisesti. Toimiva palautekulttuuri edellyttää yhteistä ymmärrystä palautteen tarkoituksesta, yhtenäisiä käytäntöjä sekä arjen vuorovaikutusta tukevaa organisaatiokulttuuria.