Murreverbien merkitys ja muoto eteläpohjalaisissa murrekäännöksissä

dc.contributor.authorSalo, Maija
dc.contributor.facultyfi=Filosofinen tiedekunta|en=Faculty of Philosophy|
dc.contributor.organizationVaasan yliopisto
dc.date.accessioned2013-08-07
dc.date.accessioned2018-04-30T13:48:16Z
dc.date.accessioned2025-06-25T18:52:48Z
dc.date.available2013-09-05
dc.date.available2018-04-30T13:48:16Z
dc.date.issued2013
dc.description.abstractTässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan eteläpohjalaisia murreverbejä murrekäännöksissä. Tutkielman ensisijaisena tavoitteena on muodon ja merkityksen kannalta tarkastella, millaisia eteläpohjalaisia murreverbejä kolme eri maallikkomurrekääntäjää kahdessa murresarjakuvassa ja yhdessä murteelle käännetyssä lastenkirjassa käyttävät. Toisena tavoitteena on pohtia tulosten perusteella, millaisia stereotyyppisiä eteläpohjalaisen identiteetin piirteitä kääntäjät ovat mahdollisesti näillä verbivalinnoillaan halunneet tuoda julki ja mitkä murreverbien piirteet saavat eteläpohjalaisen kirjoitetun puheen näyttämään ja kuulostamaan sellaiselta kuin se on. Merkitystä tarkastellaan luokittelemalla aineiston verbit merkityskategorioihin. Muotoaspekteja tarkastellaan verbijohdinten ja äännesymboliikan valossa. Tutkimusaineistona on kolme murteelle käännettyä teosta: Joose Tammelinin murteelle kääntämä Roope Setä-sarjakuvakokoelma Isoon Taloon Ankka, Juha Kyykkäsen kääntämä kokoelma Haaraltti Häjympi - Piremmän puukoon päällikkö sekä perinteisiä lastensatuja murteelle kääntäneen Harri Harjun kokoelma Etelä-Pohjanmaan lasten satukirja - Parahia tarinoota kersoollen. Murreverbejä tutkitaan niiden omassa kontekstissaan, joten aineistoksi valikoituvat siitä syystä esimerkiksi murresanakirjojen sijaan kirjoitettua puhetta edustavat sarjakuvat ja runsaasti puherepliikkejä sisältävä lastenkirja. Tutkimusmenetelmät ovat pääosin kvalitatiivisia mutta esimerkiksi tulosten ja yhteenvedon yhteydessä käytetään myös kvantitatiivisia keinoja. Tuloksista käy ilmi, että eteläpohjalaiset murreverbit ilmentävät työntekoa, reippautta ja väkivaltaisuutta. Tietyt ensi tavujen vokaalit ja sananalkuiset konsonantit ja konsonanttiyhtymät ovat sävyltään negatiivisia ja se näkyy myös aineiston verbien merkityksissä. Merkityskategorioiden perusteella murreverbit ilmentävät stereotypioiden mukaisia eteläpohjalaisia piirteitä. Tällaisia piirteitä ovat muun muassa maalaisuus, reippaus ja negatiivisuus.
dc.description.notificationfi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format|
dc.format.bitstreamtrue
dc.format.extent82
dc.identifier.olddbid5171
dc.identifier.oldhandle10024/5123
dc.identifier.urihttps://osuva.uwasa.fi/handle/11111/13891
dc.language.isofin
dc.rightsCC BY-NC-ND 4.0
dc.rights.accesslevelrestrictedAccess
dc.rights.accessrightsfi=Kokoteksti luettavissa vain Tritonian asiakaskoneilla.|en=Full text can be read only on Tritonia's computers.|sv=Fulltext kan läsas enbart på Tritonias datorer.|
dc.source.identifierhttps://osuva.uwasa.fi/handle/10024/5123
dc.subjectEtelä-Pohjanmaa
dc.subjectmurteet
dc.subjectverbit
dc.subjectäännesymboliikka
dc.subjectsarjakuvat
dc.subject.studyfi=Nykysuomi|en=Modern Finnish|
dc.titleMurreverbien merkitys ja muoto eteläpohjalaisissa murrekäännöksissä
dc.type.ontasotfi=Pro gradu - tutkielma |en=Master's thesis|sv=Pro gradu -avhandling|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
osuva_5471.pdf
Size:
633.21 KB
Format:
Adobe Portable Document Format