Veronhuojennukset osakeyhtiön sukupolvenvaihdoksessa : PerVL 55 §

Abstract

Sukupolvenvaihdoksilla on keskeinen merkitys suomalaisen yritystoiminnan jatkuvuudelle, ja niiden verotus muodostaa merkittävän taloudellisen tekijän erityisesti suurten ikäluokkien eläköityessä. Sukupolvenvaihdos on monivaiheinen prosessi, jonka suunnittelu kannattaa aloittaa ajoissa. Perintö- ja lahjaverotuksella sekä siihen sisältyvillä huojennuksilla on huomattava vaikutus siihen, voidaanko yritystoimintaa jatkaa ilman, että verorasitus vaarantaa toiminnan jatkuvuuden.

Perintö- ja lahjaverolain 55 §:ssä säädetyn sukupolvenvaihdoshuojennuksen tavoitteena on turvata yritystoiminnan jatkuminen tilanteissa, joissa veronalaiseen perintöön tai lahjaan sisältyy maatila, muu yritys tai niiden osa ja saaja jatkaa saadulla varallisuudella maatalouden tai muun yritystoiminnan harjoittamista. Huojennuksen soveltaminen on kuitenkin osoittautunut tulkinnallisesti haastavaksi. Oikeuskäytännössä keskeisiä ongelmakohtia ovat erityisesti yrityksen käsitteen määrittelyyn ja yritysvarallisuuteen liittyen. Huojennus on voitu evätä esimerkiksi tilanteissa, joissa jatkaja on alaikäinen, yritystoiminnan jatkaminen ei ole ollut tosiasiallista tai jatkajalla ei ole ollut riittävää määräysvaltaa yrityksessä.

Tutkielma tarkastelee sukupolvenvaihdoksen verotuksellisia kysymyksiä vastikkeettomien saantojen, erityisesti lahjojen, näkökulmasta. Tutkielmassa analysoidaan PerVL 55 §:n soveltamisedellytyksiä ja niiden tulkintaa oikeuskäytännössä sekä pyritään jäsentämään niitä tekijöitä, joiden perusteella huojennus myönnetään tai evätään.

Erityisenä tarkastelun kohteena on perintö- ja lahjaveronhuojennuksiin liittyvä yrityksen taseen avaaminen. Vallitsevan oikeustilan mukaan taseaukauisuihin täytyy suhtautua pidättyväisesti. Oikeustilasta huolimatta vuonna 2018 toteutettu julkinen taseaukaisu on osaltaan nostanut esiin kysymyksen taseaukaisujen roolista ja yritysvarallisuuden määrittelystä sukupolvenvaihdosten verotuksessa.

Tutkielmassa pohditaan sitä, mitä seikkoja on lain esitöissä on pidetty keskiössä PerVL 55 §:n veronhuojennuksen soveltamista pohtiessa. Tutkielma osoittaa, että PerVL 55 §:n soveltaminen edellyttää tapauskohtaista ja kokonaisvaltaista harkintaa, jossa säännöksen tarkoitus, oikeuskäytännön linjaukset ja yksilölliset olosuhteet ovat keskeisessä asemassa.