Bitcoinin potentiaali reservivaluuttana. Empiirinen vertailu Yhdysvaltain dollariin ja kultaan
Pysyvä osoite
Kuvaus
Yhdysvaltain dollari on dominoinut kansainvälistä reservivaluuttajärjestelmää yli 80 vuotta, mutta viime vuosikymmeninä sen osuus reservivarannoista on laskenut. Monet keskuspankit ovat hajauttaneet reservivarantojaan erityisesti kasvattamalla kullan omistuksia. Bitcoin on noin 16 vuoden historiansa aikana saavuttanut merkittävän markkina-arvon ja suosion, mikä on herättänyt keskustelua sen roolista mahdollisena digitaalisena kultana tai uutena reservivaluuttana.
Tässä pro gradu -tutkielmassa arvioidaan, missä määrin bitcoinilla on reservivaluutalle tyypillisiä ominaisuuksia ja miten sen käyttäytyminen vertautuu Yhdysvaltain dollariin ja kultaan. Tutkimus on kvantitatiivinen ja vertaileva. Aineistona käytetään bitcoinin, kullan ja Yhdysvaltain dollarin päivittäisiä hintahavaintoja ajalta 30.9.2015–30.9.2025, joista muodostetaan päivittäiset logaritmiset tuotot. Bitcoinin reservivaluuttapotentiaalia arvioidaan volatiliteetti- ja korrelaatioanalyysien avulla.
Bitcoinin volatiliteetti osoittautui koko tarkastelujaksolla huomattavan korkeaksi verrattuna kultaan ja erityisesti Yhdysvaltain dollariin. Vaikka bitcoinin arvonvaihtelu on loiventunut tarkastelujakson loppuvuosina, sen volatiliteetti on edelleen noin kolminkertainen kultaan ja noin kymmenkertainen Yhdysvaltain dollariin verrattuna. Bitcoinin hintakehityksen yhteys perinteisiin reservivarantoihin on heikko ja ajassa vaihteleva. Bitcoinin ja kullan tuottojen korrelaatio on keskimäärin lievästi positiivinen, kun taas bitcoinin korrelaatio Yhdysvaltain dollariin on keskimäärin heikosti negatiivinen.
Laskumarkkinakorrelaatiot osoittivat, että heikoimpina markkinapäivinä bitcoin ei käyttäydy turvasatamana, vaan sen tuotto liikkuu keskimäärin vastakkaiseen suuntaan suhteessa sekä Yhdysvaltain dollariin että kultaan. Tulokset erottavat bitcoinin selvästi perinteisistä reservivarannoista. Reservivaluutalta edellytetään vakaata ja ennustettavaa arvoa, syviä ja likvidejä markkinoita sekä laajaa institutionaalista hyväksyntää. Bitcoin ei nykytilanteessa vielä täytä kaikkia näitä ehtoja.
Vaikka bitcoinin markkinainfrastruktuuri ja likviditeetti ovat kehittyneet, kaksi keskeistä edellytystä jää täyttymättä: korkea volatiliteetti heikentää kykyä toimia luotettavana arvonsäilyttäjänä, ja institutionaalinen hyväksyntä keskuspankeissa on toistaiseksi vähäistä. Tutkimuksen empiirinen näyttö tukee tulkintaa, jonka mukaan bitcoin on nykyoloissa pikemminkin täydentävä hajautuselementti sijoitussalkuissa kuin varteenotettava vakaa reservivaluutta. Bitcoinin käyttö reservivaluuttana edellyttäisi volatiliteetin merkittävää laskua, institutionaalisen hyväksynnän kasvua sekä maksukäytön laajenemista.