Näyttää siltä, että kerjäläisporukka on vaihtunut. Tekstin äänet Helsingin Sanomien kerjäläisartikkeleissa - tarkastelunäkökulmina evidentiaalisuus ja johtoverbit

dc.contributor.authorMikkola, Piia
dc.contributor.facultyfi=Humanistinen tiedekunta|en=Faculty of Humanities|
dc.contributor.organizationVaasan yliopisto
dc.date.accessioned2009-05-20
dc.date.accessioned2018-04-30T13:44:16Z
dc.date.accessioned2025-06-25T15:29:38Z
dc.date.available2009-06-08
dc.date.available2018-04-30T13:44:16Z
dc.date.issued2009
dc.description.abstract1990-luvun alkuvuosina suomalaisissa sanomalehdissä kirjoitettiin kärkevään sävyyn maahan saapuvista pakolaisista. Sittemmin pakolaisuudesta tuli tavanomainen ilmiö, ja se lakkasi vähitellen kiinnostamasta mediaa. Keväällä 2008 Helsingin Sanomat havahtui kirjoittamaan Helsingin kaduille ilmestyneistä, itäeurooppalaisista kerjäläisistä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan tuota kirjoittelua 13 artikkelin verran. Lähtökohtana on analysoida ja vertailla tekstiin kirjoitettuja toimittajan, asiantuntijoiden ja kerjäläishaastateltavien ääniä. Tarkastelunäkökulmia on kaksi. Yhtäältä selvitetään, millaiseen informaatioon romanikerjäläisiä käsittelevät lauseet perustuvat. Tässä osuudessa vertaillaan asiantuntijoiden ja tekstintuottajan puheenvuorojen evidentiaalisuutta. Toisaalta tutkitaan sitä, miten kirjoittaja arvottaa asiantuntijoita ja kerjäläisiä johtoverbien avulla. Työn taustateorian muodostaa kriittinen diskurssianalyysi, jonka viitekehyksessä yhdistyy yhteiskunnallinen ja kielitieteellinen näkökulma. Analyysimenetelmäksi on valittu systeemis-funktionaalinen kielioppi, erityisesti sen ideationaalinen sekä interpersonaalinen merkitystaso. Evidentiaalisuuden tutkimus osoittaa, että toimittajalla ja asiantuntijoilla on eriytyneet tehtävät informaation esittäjinä. Toimittaja välittää tietoa, joka perustuu konkreettiseen kuulo- tai näköhavaintoon. Asiantuntijoiden kerjäläislauseet ilmaisevat sen sijaan vaikutelmia, käsityksiä ja päätelmiä, joille ei välttämättä merkitä lähdettä. Johtoverbien tutkimus paljastaa kirjoittajan esittävän virallisten tahojen referaatit positiivisemmassa valossa kerjäläisten puheenvuoroihin verrattuna. Toimittaja ei kyseenalaista asiantuntijoiden esittämää informaatiota yhtä usein, eikä yhtä eksplisiittisesti, kuin kerjäläisten näkemyksiä. Kirjoittaja saattaa kuitenkin identifioida asiantuntijoiden kannanotot henkilökohtaisiksi mielipiteiksi näennäisen neutraalien ilmausten avulla.
dc.description.notificationfi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format|
dc.format.bitstreamtrue
dc.format.extent91
dc.identifier.olddbid3193
dc.identifier.oldhandle10024/3145
dc.identifier.urihttps://osuva.uwasa.fi/handle/11111/6717
dc.language.isofin
dc.rightsCC BY-NC-ND 4.0
dc.source.identifierhttps://osuva.uwasa.fi/handle/10024/3145
dc.subjectkriittinen diskurssianalyysi
dc.subjectsysteemis-funktionaalinen kielioppi
dc.subjecttekstin äänet
dc.subjectevidentiaalisuus
dc.subjectjohtoverbit
dc.subjectvähemmistöryhmä
dc.subject.studyfi=Nykysuomi|en=Modern Finnish|
dc.titleNäyttää siltä, että kerjäläisporukka on vaihtunut. Tekstin äänet Helsingin Sanomien kerjäläisartikkeleissa - tarkastelunäkökulmina evidentiaalisuus ja johtoverbit
dc.type.ontasotfi=Pro gradu - tutkielma |en=Master's thesis|sv=Pro gradu -avhandling|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
osuva_3523.pdf
Size:
425.62 KB
Format:
Adobe Portable Document Format