Analysts’ preference for growth firms in a changing interest rate environment : Evidence from the Nordic markets
Pysyvä osoite
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Sell-side analysts act as important information intermediaries in financial markets by producing forecasts and investment recommendations that support investors’ decision-making. Analysts’ recommendations may reflect systematic preferences for firm characteristics rather than pure valuation. This thesis focuses on whether analysts favor firms with stronger expected growth and whether the presumed preference varies with a changing interest rate environment. Analysts’ growth preference is a widely documented phenomenon in existing literature. However, there is a clear shortage of Nordic evidence and direct examination of the effect of changing interest rates.
The present thesis offers two main hypotheses. First, it is hypothesized that there is a positive association between expected firm growth and analyst recommendations. The second hypothesis poses that the presumed positive association becomes stronger when interest rates are lower. The data is gathered from the Institutional Brokers’ Estimate System (I/B/E/S), which is a global financial database that collects analyst data, such as earnings forecasts and recommendations. Growth is measured through long-term growth (LTG) forecasts, sales growth, earnings-to-price and book-to-price. The study focuses on four main Nordic equity markets: Finland, Sweden, Norway and Denmark.
Consistent with prior literature, the statistical analysis shows a strong positive and statistically significant relationship between analysts’ LTG forecasts and recommendation favorableness, and the relationship generally persists across countries and time periods. However, sales growth shows a weak negative relationship, while E/P and B/P show no statistically significant relationship in any direction. Regarding the effect of interest rates on analysts’ growth preference, the analysis shows a negative and statistically significant relationship between Euro-area 10-year government bond yields and the LTG-recommendation correlation, suggesting that analysts’ preference for high-LTG firms is stronger in lower-rate environments.
Osakeanalyytikot toimivat tärkeinä tiedonvälittäjinä rahoitusmarkkinoilla tuottamalla ennusteita ja sijoitussuosituksia, jotka tukevat sijoittajien päätöksentekoa. Analyytikoiden suositukset voivat puhtaan arvonmäärityksen sijaan heijastaa systemaattisia mieltymyksiä tiettyjä yritysten ominaisuuksia kohtaan. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, suosivatko analyytikot yrityksiä, joiden odotettu kasvu on voimakkaampaa, sekä sitä, vaihteleeko oletettu kasvuun kohdistuva mieltymys korkoympäristön muuttuessa. Analyytikoiden kasvuun kohdistuva mieltymys on laajasti dokumentoitu ilmiö aiemmassa kirjallisuudessa. Pohjoismaista näyttöä aiheesta on kuitenkin vähän, eikä muuttuvien korkotasojen vaikutusta ole tarkasteltu suoraan.
Tutkielmassa esitetään kaksi päähypoteesia. Ensimmäisen hypoteesin mukaan yrityksen odotetun kasvun ja analyytikkosuositusten välillä on positiivinen yhteys. Toisen hypoteesin mukaan tämän oletetun positiivisen yhteyden odotetaan vahvistuvan korkotason ollessa matalampi. Aineisto on kerätty Institutional Brokers’ Estimate System (I/B/E/S) -tietokannasta, joka on globaali rahoitustietokanta ja sisältää analyytikkodataa, kuten tulosennusteita ja suosituksia. Kasvua mitataan LTG (long-term growth) -ennusteilla, liikevaihdon kasvulla, earnings-to-price (E/P) -luvulla sekä book-to-price (B/P) -luvulla. Tutkimus keskittyy neljään keskeiseen pohjoismaiseen osakemarkkinaan: Suomeen, Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan.
Aiemman kirjallisuuden mukaisesti tilastollinen analyysi osoittaa vahvan positiivisen ja tilastollisesti merkitsevän yhteyden analyytikoiden LTG-ennusteiden ja suositusten suotuisuuden välillä. Yhteys säilyy yleisesti eri maiden ja ajanjaksojen välillä. Liikevaihdon kasvun ja suositusten välillä havaitaan kuitenkin heikko negatiivinen yhteys, kun taas E/P- ja B/P-lukujen osalta ei havaita tilastollisesti merkitsevää yhteyttä kumpaankaan suuntaan. Tarkasteltaessa korkotason vaikutusta analyytikoiden kasvuun kohdistuvaan mieltymykseen analyysi osoittaa negatiivisen ja tilastollisesti merkitsevän yhteyden euroalueen 10 vuoden valtionlainojen korkojen ja LTG:n sekä suositusten välisen korrelaation välillä. Tämä viittaa siihen, että analyytikoiden mieltymys korkean LTG:n yrityksiä kohtaan on voimakkaampi matalan korkotason ympäristössä.