Attityder, motivation och språkanvändning hos grundskoleelever i olika undervisningsgrupper

Abstract

Tutkimukseni tarkoituksena on ollut selvittää, millaisia asenteita eri opetusryhmillä on ruotsin kieltä ja muuta siihen liittyvää kohtaan, millainen opiskelumotivaatio ryhmissä vallitsee sekä miten paljon eri ryhmät ovat kosketuksissa ruotsin kieleen kouluajan ulkopuolella.

Olen toteuttanut tutkimukseni jakamalla kyselylomakkeen yhteensä kahdeksan opetusryhmän oppitunnilla. Näistä peruskoulun viidettä luokkaa tutkimushetkellä kävivät yksi kielikylpyryhmä sekä yksi vertailuryhmä tavallisessa ruotsinopetuksessa. Yhdeksänneltä luokalta tutkimukseen osallistui yksi kielikylpyryhmä, yksi ryhmä B-ruotsin lukijoita sekä kaksi ryhmää A1- sekä A2-lukijoita, joiden tulokset olen kuitenkin esittänyt yhtenä A1- ja yhtenä A2-ryhmänä. Yhteensä tutkimuksessani on siis kuusi eri ryhmää, joiden tuloksia olen vertaillut toisiinsa.

Saamieni tulosten perusteella tyttöjen asenteet ovat lähes kaikkea ruotsin kieltä koskevaa kohtaan positiivisempia kuin poikien asenteet. Erityisesti tämä käy ilmi asenteissa kouluruotsia ja kielenopetusta kohtaan. Monilla osa-alueilla myös nuoremmilla oppilailla on positiivisemmat asenteet kuin vanhemmilla. Kaikkein positiivisimmat asenteet löytyvät kuitenkin kielikylvyssä opiskelevilta tytöiltä, erityisesti viidesluokkalaisilta, negatiivisimmat tulevat puolestaan B-ruotsia lukevien poikien taholta. Kielenopiskeluajalla ei kuitenkaan näyttänyt olevan selkeää yhteyttä asenteisiin, vaikka A1-lukijoiden asenteet olivatkin yleisesti hiukan positiivisempia kuin A2-lukijoiden.

Oppilaiden kielenkäyttö koulun ulkopuolella oli yhteydessä mahdollisiin ruotsinkielisiin kavereihin, sukulaisiin sekä harrastuksiin, joissa käytetään ruotsin kieltä. Ruotsinkielinen media tai kirjallisuus ei oppilaita juuri viehättänyt. Selkeästi eniten ruotsin kieltä vapaa-aikanaan käyttivät kielikylpytytöt, muiden ryhmien välillä ei selkeitä eroja ollut.