Elton Mayon ja Hawthorne-tutkimusten myytti : Kriittinen johtamistutkimus varhaisen ihmissuhdekoulukunnan diskurssin perustasta osana johtamisen ja yhteiskuntatieteen oppihistoriallista kehittymistä

Abstract

Väitöskirja on kriittinen johtamistutkimus (CMS) johtamisen oppihistoriaan – sivuten yhteiskuntatieteiden kehittymistä. Tutkimusasetelman keskiössä ovat Elton Mayon ura ja Hawthorne-tutkimukset. Tutkimuksen päämääränä on CMS:n intressien mukaisesti tutkia näitä osana ihmissuhdekoulukunnan johtamisdiskurssin kehittymistä tarjoten emansipaatioita johtamiseen vakiintuneista käsityksistä. Tutkimusongelma kiteytyy päätutkimuskysymykseen, miten varhaisen ihmissuhdekoulukunnan diskurssin taustaa, muodostumista, omaksumista ja kontribuutiota johtamisen ja yhteiskuntatieteiden aloille voidaan selittää ja tulkita osana Mayon uraa ja Hawthorne-tutkimuksia. Tutkimustehtävänä on muodostaa käsitys johtamisen tieteellisestä perustasta ja sen epäkohdista. Tutkimuksen uutuusarvo perustuu emansipaatioihin ja valtavirrasta poikkeaviin näkemyksiin.

Tutkimus on laadullinen monimenetelmätutkimus, jossa systemaattista kirjallisuuskatsausta täydennetään kriittisellä diskurssianalyysillä (CDA). Systemaattinen kirjallisuuskatsaus käsitetään itsenäisenä menetelmänä, jonka vahvuus on laaja-alaisen tutkimusilmiön kuvaamisessa ja uuden tiedon tuottamisessa jo tutkitusta aiheesta. CDA yhdistyy tutkimuksen kriittisen ajattelun lähtökohtiin mahdollistaen paitsi itsestään selvinä pidettyjen käsitysten denaturalisaation, myös vallan, arvojen, instituutioiden, legitimoinnin ja vaihtoehtoisten representaatioiden tarkastelun tutkimuksen emansipaatiopyrkimystä vasten.

Tulokset osoittavat, että varhaisen ihmissuhdekoulukunnan diskurssin keskiössä ovat olleet Mayon tulkinnat Hawthorne-tutkimuksista. Niiden omaksumisen mahdollisti erityinen verkosto, johon kuului liike-elämän eliittiä, hyväntekeväisyyssäätiön edustajia ja akateemikkoja. Koska Mayon sanoma työntekijöiden näennäisesti lempeämmästä johtamisesta ja työn sosiaalisten tekijöiden tärkeydestä palveli verkoston intressejä, sitä levitettiin kauaskantoisesti liike-elämään ja akateemiseen maailmaan. Mutta jos Hawthorne-tutkimukset jotain osoittivat, vallitsevan käsityksen sijaan ne toivat esille taloudellisten kannustimien ja tiukan johtamiskurin merkityksen. Mayon vajavainen integriteetti mahdollistikin hänen valikoida tutkimustuloksia, jotka sopivat teoriaan, joka hänellä oli ollut vuosia valmiina. Mayon suurimpana kontribuutiona, yhteiskuntatieteen ja johtamisen perustan oikeuttamisen ohella, oli esittää Hawthornen tulkinnat tieteellisinä löydöksinä. Se on johtanut kauaskantoiseen virhetulkintaan, että hyvää käyttäytymistä koskevat kultaiset säännöt miellettiin tieteeksi. Johtamisen tieteenalan eduksi olisi, jos Mayon ja Hawthorne-tutkimusten legenda unohdettaisiin kerralla ja pysyvästi.

The dissertation is a critical management studies (CMS) exploration of the history of management thought, with references to the evolution of the social sciences. It focuses on Elton Mayo’s career and the Hawthorne studies. Aligned with CMS goals, the research aims to examine these elements as part of the evolution of the human relations school’s (HRS) management discourse, challenging established conceptions. The research problem is encapsulated in the question of how the background, formation, adoption, and contributions of the early HRS’s discourse to the fields of management and social sciences can be explained and interpreted in the context of Elton Mayo's career and the Hawthorne studies. The objective is to assess the scientific basis of management and its shortcomings, offering novel, emancipatory perspectives.

The study employs qualitative mixed methods research (MMR), combining a systematic literature review (SLR) with critical discourse analysis (CDA). SLR serves as an independent method, effectively describing a broad phenomenon and generating new insights. CDA aligns with the critical thinking underpinning the study, enabling the denaturalization of taken-for-granted assumptions and the examination of power, values, institutions, legitimation, and alternative representations in relation to the research's emancipatory aims.

The results demonstrate that Mayo's interpretations of the Hawthorne studies have been central to the discourse of the early HRS. Their adoption was facilitated by a particular network of business elites, representatives of charitable foundations, and academics. Mayo's message about the seemingly gentler management of employees and the importance of social factors in work was widely spread due to its alignment with this network’s interests. However, if the Hawthorne studies showed anything, it was the significance of economic incentives and strict managerial discipline, contrary to the prevailing perception. Mayo's lack of integrity enabled him to selectively use research findings that supported a theory he had developed years earlier. Mayo's greatest contribution, alongside legitimizing the foundations of social science and management, was to present the interpretations of the Hawthorne studies as scientific discoveries. This has led to a long-standing misconception that golden rules of good behavior were considered scientific. It would benefit the field of management if the legend of Elton Mayo and the Hawthorne studies were forgotten once and for all.