”Kovimman iskun näissä leikkauksissa saavat yksinasuvat sekä työttömät nuoret ja yksinhuoltajat perheineen” : Yhteiskuntaluokan rakentuminen Ylen ja Helsingin Sanomien sosiaaliturvaleikkausten uutisoinnissa

Suomi on tunnettu tasa-arvon mallimaana, mutta viime vuosikymmeninä tulo- ja varalli-suuserot ovat kasvaneet myös Suomessa. Samalla sosiaaliturvaa on kavennettu taloudellisen sopeuttamisen nimissä. Tasa-arvon eetos on juurtunut vahvasti julkiseen keskusteluun ja puhe yhteiskuntaluokista jäänyt marginaaliin. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan, mitä yhteiskuntaluokkiin liittyviä diskursseja rakentuu Helsingin Sanomien ja Ylen sosiaaliturvaleikkausten uutisoinnissa keväällä 2024. Pääministeri Petteri Orpon hallitus on hallituskautensa aikana sopeuttanut valtion taloutta leikkaamalla laajasti sosiaaliturvasta. Tämä on herättänyt yhteiskunnallista keskustelua siitä, keneltä leikataan. Tutkimuksen lähtökohtana toimii siis ajankohtainen yhteiskunnallinen tilanne. Tutkimuksessa lähestytään aihetta kriittisen diskurssianalyysin näkökulmasta ja tavoitteena on selvittää, millä tavoin journalistinen media osallistuu yhteiskuntaluokan rakentamiseen. Luokka käsitetään tutkielmassa niin taloudellisena kuin kulttuurisenakin ilmiönä. Uutisointi sosiaaliturvaleikkauksista oli vilkasta keväällä 2024, kun hallituksen päätökset erityisesti työttömyysturvan ja asumistuen leikkauksista astuivat voimaan. Tämän pohjalta aineistoksi on kerätty aikavälillä 1.3.2024-30.4.2024 ja lopulliseen aineistoon valikoitui 74 uutisartikkelia. Aineisto on haettu hyödyntämällä Ylen ja Helsingin Sanomien omia hakutyökaluja ja hakuja tehtiin hakusanoilla asumistuki, työttömyysturva, toimeentulotuki ja sosiaaliturva. Aineistoa on tarkasteltu Fairclough’n kriittisen diskurssianalyysin menetelmällä kolmella tasolla: tekstin tasolla, diskurssikäytännön tasolla ja sosiokulttuurisella tasolla. Aineistosta tunnistettiin neljä keskeistä diskurssia: taloudellisen pakon diskurssi, vallankäytön diskurssi, toimijuuden ja vastarinnan diskurssi sekä oikeudenmukaisen jaon diskurssi. Tutkielman tulokset osoittavat, että uutisointi ei ainoastaan kuvaa sosiaaliturvaleikkauksia, vaan myös rakentaa käsityksiä tuensaajista ja valtasuhteista. Diskurssit muokkaavat käsitystämme hyvinvointivaltiosta. Tutkielma osoittaa, että luokkakysymykset ovat osa julkista keskustelua, vaikka luokasta ei puhutakaan sen käsitteen kautta. Taloudellisen pakon diskurssi heijastaa hegemonista uusliberaalia ajattelua, jossa taloudelliset realiteetit ovat päätöksenteossa ensisijaisia. Vallankäytön diskurssi nostaa päätöksenteon epätasapainoa ja luo kuvaa poliittisista valtasuhteista. Toimijuuden diskurssi puolestaan tuo esiin, että tuensaajat eivät ole vain leikkausten kohteita. Oikeudenmukaisen jaon diskurssi taas rakentuu eri ihmisryhmien vertailun ja vastakkainasettelun kautta, tuoden näkyväksi sosiaaliturvan jakautumiseen liittyviä moraalisia jännitteitä. Leikkauksia ei siis käsitellä vain talouspoliittisina ratkaisuina, vaan ne kytkeytyvät syvälle yhteiskunnallisiin arvoihin ja vallankäytön tapoihin. Tässä suhteessa media toimii keskeisenä tilana, jossa näitä luokkasuhteita rakennetaan, haastetaan ja uusinnetaan.