TÖRKEÄ VEROPETOS (RL 29:2)

Abstract

Veropetos ja törkeä veropetos ovat kriminalisoitu rikoslain 29 luvun 1–2 §:ssä. Törkeä veropetossäännös (RL 29:2) saa sisältönsä veropetossäännöksestä (RL 29:1), jossa on lueteltu tekotapa- ja seuraustunnusmerkistö säännöksen 1-4 momenteissa. Veropetoksen tekomuotoja ovat väärän tiedon antaminen, tiedon salaaminen, verotusta varten säädetyn velvollisuuden laiminlyönti eli passiivinen veropetos ja muu petollisuus. Veropetos katsotaan törkeäksi, jos 1) veropetoksessa on tavoiteltu huomattavaa taloudellista hyötyä, 2) rikos on tehty erityisen suunnitelmallisesti ja 3) veropetos on kokonaisuutena arvostellen ollut törkeä.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää rikoslain 29:2 §:ssä tarkoitetun törkeän veropetoksen rangaistavuuden edellytyksiä. Tutkimusongelmana tutkimuksessa on törkeys veropetoksessa. Kyseessä on talousoikeudellinen tutkimus, joka sijoittuu sekä vero- että rikosoikeuden alalle, joten tutkimusmenetelmä on rikosoikeudellinen oikeusdogmaattinen tutkimus suppeassa merkityksessä.

Tutkimuksen lähdeaineisto koostuu vero- ja rikosoikeudellisesta kirjallisuudesta, lainsäädännöstä, lainvalmisteluaineistosta sekä korkeimman oikeuden ja hovioikeuksien oikeustapauksista 1985–2007 väliseltä ajalta. Tutkimusongelmaan etsitään ratkaisua voimassa olevan oikeuden sisällöstä, jonka avulla voidaan tuottaa tutkimusongelman ratkaisuun perusteltuja tulkintakannanottoja.