Henkirikosten uhrit true crime -podcasteissa : Miten narratiivisia keinoja ja diskursseja hyödynnetään uhreista puhuttaessa true crime -podcasteissa

Abstract

Tutkielman tavoitteena on analysoida, millaisia narratiivisia keinoja ja diskursseja hyödynnetään henkirikosten uhrien esittämisessä true crime -podcasteissa sekä millaisia merkityksiä näiden esitysten kautta rakentuu. Tutkielmassa selvitetään, millaisin kerronnallisin ja kielellisin valinnoin uhreista puhutaan ja miten nämä valinnat muovaavat käsityksiä uhreista.​ ​

Tutkimusaineisto koostuu kahdeksasta true crime -podcast-jaksosta, jotka on valittu neljästä suomalaisesta podcastista. Aineisto on litteroitu ja analysoitu laadullisin menetelmin. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu true crime -genren, narratiivisen kerronnan, representaation ja diskurssin käsitteiden ympärille. Tarkastelua ohjaa käsitys siitä, että media ei ainoastaan kuvaa henkirikoksia ja niiden uhreja vaan myös rakentaa niistä merkityksiä. Analyysissa yhdistetään narratiivinen analyysi ja kriittinen diskurssianalyysi, joiden avulla tarkastellaan sekä kertomusten rakennetta että kielenkäyttöä.

Tulokset osoittavat, että narratiivisesti henkirikostapaukset jäsennetään podcasteissa kertomuksiksi, joissa hyödynnetään kerronnan vaiheita ja uhrien asemat rakentuvat osana tätä kokonaisuutta. Uhrien representaatiot rakentuvat toistuvien diskurssien varaan. Uhrit kuvataan usein moraalisesti myönteisinä, viattomina ja suojelua tarvitsevina henkilöinä, mikä voi ohjata kuulijan tulkintaa ja herättää myötätuntoa. Tutkielma tuo esiin, että true crime -podcastit eivät ainoastaan kuvaa rikoksia, vaan aktiivisesti rakentavat merkityksiä uhreista ja heidän asemastaan. Tämä voi vaikuttaa siihen, miten kuulijat ymmärtävät henkirikoksia ja niihin liittyviä osapuolia.