Female Subjectivity in Four Crime Thrillers by Tess Gerritsen

Tämä tutkielma tarkastelee naisten subjektiviteettia neljässä samaan sarjaan kuuluvassa Tess Gerritsenin rikosromaanissa. Tarkoituksena oli selvittää millaisia naiskuvia nämä romaanit esittävät ja miten naispäähenkilöt kokevat oman ruumiinsa eli minuutensa materiaalisen aspektin ja toisaalta miten naisruumista kuvataan kulttuuristen diskurssien puitteissa. Tutkimuksen lähtökohtana käytettiin useita feministiseen rikoskirjallisuuteen (mm. Cranny-Francis, Munt) sekä naissubjektiin ja -ruumiiseen liittyviä teorioita (mm. Grotz, Butler, Ronkainen, Young). Ilmiöitä tarkasteltiin psykologian, sosiaalisen konstruktionismin ja fenomenologian näkökulmista. Tutkimusmateriaali koostui trillereistä The Surgeon (2001), The Apprentice (2002), The Sinner (2003) ja Body Double (2004). Tutkielmassa pyrittiin osoittamaan, että nämä romaanit muuntavat rikoskirjallisuuden usein maskuliiniselle katsontakannalle rakentunutta perinnettä omaksumalla naisnäkökulman ja esittämällä vaihtoehtoisia naissubjekteja, jotka murtavat genrelle tyypillisiä naisstereotypioita. Toisaalta lähtökohtana oli ajatus, että subjektiviteettia voidaan tutkia ruumiin kautta. Pyrkimyksenä oli myös osoittaa, että vaikka edellä mainitut romaanit kuvaavat vapautuneita ja voimaantuneita naisia, jotka ylittävät sukupuoliroolinsa rajoja, itse naisruumiiseen liitettyjen negatiivisten kulttuuristen merkitysten murtaminen on vaikeampaa. Romaanien naiset kohtaavatkin yhä asenteita, jotka sisäistettynä osaksi heidän minäkäsitystään rajoittavat heidän tapaansa käyttää omaa ruumistaan. Gerritsenin teoksissa naisen subjektiviteetti sisältää niin sanottuja feminiinisiä mutta myös maskuliinisia minuuden puolia, mikä osoittaa lukijalle, että näiden ominaisuuksien kategoriointi on vain kulttuurin tuotosta. Romaanit käsittelevät myös tästä keinotekoisesta sukupuolittuneisuudesta johtuvia ongelmia, joita ilmenee erityisesti suhteessa naisruumiiseen. Kulttuuristen merkitysten vuoksi naiseen saatetaan suhtautua skeptisesti tai jopa vihamielisesti ja hän voi myös ehdollistua kokemaan ruumiinsa objektina. Tutkitut romaanit painottavat kuitenkin myös mahdollisuuksia näiden rajoitteiden kumoamiseen.