Verorasituksen tasaaminen konserniyhtiöissä
dc.contributor.author | Ania, Annukka | |
dc.contributor.faculty | fi=Kauppatieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Business Studies| | |
dc.contributor.organization | Vaasan yliopisto | |
dc.date.accessioned | 2005-01-23 | |
dc.date.accessioned | 2018-04-30T13:40:57Z | |
dc.date.accessioned | 2025-06-25T15:02:30Z | |
dc.date.available | 2018-04-30T13:40:57Z | |
dc.date.issued | 2005 | |
dc.description.abstract | Konserni muodostaa yhden taloudellisen kokonaisuuden, johon voi kuulua sekä tappiollisia että voitollisia yrityksiä. Konsernin kokonaisverorasituksen kannalta tärkeä kysymys on, verotetaanko konserniin kuuluvia yhtiöitä yhdessä vai erik-seen. Ellei verotuksessa voida yhdistää konserniyhtiöiden tuloksia, konsernin verorasitus vääristyy. Tällöin veroa maksetaan voitollisten yhtiöiden tuloksesta silloinkin, kun konsernin yhteenlaskettu kokonaistulos on tappiollinen. Tutki-muksessa käsitellään konserniverotuksen erilaisia muotoja ja selvitetään, miten niissä on huomioitu verorasituksen tasaaminen konserniyhtiöiden välillä. Tarkemman tarkastelun kohteena ovat Suomen ja Hollannin konserniverojär-jestelmät, joten tutkimuksessa käytetään aiheen tarkasteluun oikeusvertailevaa näkökulmaa. Suomen ja Hollannin konserniverojärjestelmät eroavat toisistaan huomattavasti perusperiaatteiltaan. Suomessa konserniyhtiöitä verotetaan eril-lisinä verovelvollisina, mutta verorasituksen tasaaminen on huomioitu konser-niavustusjärjestelmän avulla. Konserniavustuslain tiukkojen edellytysten täytty-essä konsernin voitollinen yhtiö voi antaa konserniavustusta konsernin tappiol-liselle yhtiölle. Avustus luetaan saajansa veronalaiseksi tuloksi ja antajansa vähennyskelpoiseksi menoksi. Hollannissa konserniyhtiöt voivat muodostaa verotusyksikön, jolloin konserniyhtiöitä verotetaan yhdessä. Konserniyhtiöt voi-vat yhdistää verovuoden voitolliset ja tappiolliset tulokset ennen verotettavan tuloksen laskemista. Konserniverojärjestelmien peruslähtökohtien erilaisuudesta huolimatta Suomen ja Hollannin konserniverojärjestelmät eivät verorasituksen tasaamisen kannalta juuri eroa toisistaan. Verorasituksen kannalta Suomen konserniverojärjestel-män puutteena voidaan pitää Hollannin järjestelmään verrattaessa sitä, että konsernin sisäisissä omaisuuden luovutuksissa luovutusvoitto realisoituu välit-tömästi. Vaikka verorasituksen tasaamisen kannalta Suomen konserniverolain-säädäntöön ei kohdistu suuria muutospaineita, muutoksia konserniverotukseen on lähitulevaisuudessa odotettavissa eurooppavero-oikeuden taholta. | |
dc.description.notification | fi=Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.|en=Fulltext not available.|sv=Fulltext ej tillgänglig. | |
dc.format.bitstream | false | |
dc.format.extent | 86 | |
dc.identifier.olddbid | 1531 | |
dc.identifier.oldhandle | 10024/1483 | |
dc.identifier.uri | https://osuva.uwasa.fi/handle/11111/5364 | |
dc.rights | CC BY-NC-ND 4.0 | |
dc.source.identifier | https://osuva.uwasa.fi/handle/10024/1483 | |
dc.subject | konserni | |
dc.subject | verorasitus | |
dc.subject | konserniavustus | |
dc.subject | verotusyksikkö | |
dc.subject.study | fi=Talousoikeus|en=Business Law| | |
dc.title | Verorasituksen tasaaminen konserniyhtiöissä | |
dc.type.ontasot | fi=Pro gradu - tutkielma |en=Master's thesis|sv=Pro gradu -avhandling| |