Verorasituksen tasaaminen konserniyhtiöissä

dc.contributor.authorAnia, Annukka
dc.contributor.facultyfi=Kauppatieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Business Studies|
dc.contributor.organizationVaasan yliopisto
dc.date.accessioned2005-01-23
dc.date.accessioned2018-04-30T13:40:57Z
dc.date.accessioned2025-06-25T15:02:30Z
dc.date.available2018-04-30T13:40:57Z
dc.date.issued2005
dc.description.abstractKonserni muodostaa yhden taloudellisen kokonaisuuden, johon voi kuulua sekä tappiollisia että voitollisia yrityksiä. Konsernin kokonaisverorasituksen kannalta tärkeä kysymys on, verotetaanko konserniin kuuluvia yhtiöitä yhdessä vai erik-seen. Ellei verotuksessa voida yhdistää konserniyhtiöiden tuloksia, konsernin verorasitus vääristyy. Tällöin veroa maksetaan voitollisten yhtiöiden tuloksesta silloinkin, kun konsernin yhteenlaskettu kokonaistulos on tappiollinen. Tutki-muksessa käsitellään konserniverotuksen erilaisia muotoja ja selvitetään, miten niissä on huomioitu verorasituksen tasaaminen konserniyhtiöiden välillä. Tarkemman tarkastelun kohteena ovat Suomen ja Hollannin konserniverojär-jestelmät, joten tutkimuksessa käytetään aiheen tarkasteluun oikeusvertailevaa näkökulmaa. Suomen ja Hollannin konserniverojärjestelmät eroavat toisistaan huomattavasti perusperiaatteiltaan. Suomessa konserniyhtiöitä verotetaan eril-lisinä verovelvollisina, mutta verorasituksen tasaaminen on huomioitu konser-niavustusjärjestelmän avulla. Konserniavustuslain tiukkojen edellytysten täytty-essä konsernin voitollinen yhtiö voi antaa konserniavustusta konsernin tappiol-liselle yhtiölle. Avustus luetaan saajansa veronalaiseksi tuloksi ja antajansa vähennyskelpoiseksi menoksi. Hollannissa konserniyhtiöt voivat muodostaa verotusyksikön, jolloin konserniyhtiöitä verotetaan yhdessä. Konserniyhtiöt voi-vat yhdistää verovuoden voitolliset ja tappiolliset tulokset ennen verotettavan tuloksen laskemista. Konserniverojärjestelmien peruslähtökohtien erilaisuudesta huolimatta Suomen ja Hollannin konserniverojärjestelmät eivät verorasituksen tasaamisen kannalta juuri eroa toisistaan. Verorasituksen kannalta Suomen konserniverojärjestel-män puutteena voidaan pitää Hollannin järjestelmään verrattaessa sitä, että konsernin sisäisissä omaisuuden luovutuksissa luovutusvoitto realisoituu välit-tömästi. Vaikka verorasituksen tasaamisen kannalta Suomen konserniverolain-säädäntöön ei kohdistu suuria muutospaineita, muutoksia konserniverotukseen on lähitulevaisuudessa odotettavissa eurooppavero-oikeuden taholta.
dc.description.notificationfi=Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.|en=Fulltext not available.|sv=Fulltext ej tillgänglig.
dc.format.bitstreamfalse
dc.format.extent86
dc.identifier.olddbid1531
dc.identifier.oldhandle10024/1483
dc.identifier.urihttps://osuva.uwasa.fi/handle/11111/5364
dc.rightsCC BY-NC-ND 4.0
dc.source.identifierhttps://osuva.uwasa.fi/handle/10024/1483
dc.subjectkonserni
dc.subjectverorasitus
dc.subjectkonserniavustus
dc.subjectverotusyksikkö
dc.subject.studyfi=Talousoikeus|en=Business Law|
dc.titleVerorasituksen tasaaminen konserniyhtiöissä
dc.type.ontasotfi=Pro gradu - tutkielma |en=Master's thesis|sv=Pro gradu -avhandling|

Tiedostot