Leading Change in Teachers' Intercultural Competence in Finnish Vocational Education Organizations

Abstract

Globalisaation seurauksena monikulttuurisuus on kasvava ilmiö suomalaisessa yhteiskunnassa ja sen vaikutukset heijastuvat myös ammatillisiin koulutusorganisaatioihin. Kulttuurienvälisyysosaaminen (Intercultural Competence) on laajasti nähtynä kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka ohjaa ihmisen ajattelua ja toimintaa. Se sisältää erilaisia taitoja ja kykyä toimia herkästi ja tehokkaasti erilaisuuden maailmassa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan monikulttuurisuuden vaikutuksia ammatillisille koulutusorganisaatioille ja opettajan kulttuurienvälisyysosaamiselle sekä muutoksen johtamiselle.

Tutkimuksen tavoitteena on löytää vastauksia kysymykseen, miten monikulttuurisuus ja sen vaikutukset opettajan kulttuurienvälisyysosaamiseen otetaan huomioon johdettaessa neljää suomalaista ammatillista koulutusorganisaatiota. Lisäksi tarkastellaan, mitkä ovat tärkeimmät johtamisen haasteet suhteessa monikulttuurisuuteen ja opettajan kulttuurienvälisyysosaamiseen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu aikaisempien tutkimusten käsityksistä muutokseen ja muutosjohtamiseen sekä kulttuuriperusteisiin käsitteisiin kuten kulttuurienvälisyysosaaminen ja monikulttuurisuus.

Tämä tutkimus edustaa lähinnä tapaustutkimusta, jonka laadullinen tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla jokaisen neljän koulutusorganisaation kolmea edustajaa, rehtoria, koulutuspäällikköä ja opettajaa. Tutkimusaineiston analyysissä on käytetty vertailevia lähestymistapoja. John P. Kotterin kahdeksan askeleen muutosjohtamisen malli on tämän tutkimuksen tärkein teoreettinen työkalu, jonka avulla tarkastellaan ja analysoidaan monikulttuurisuudesta aiheutuvaa muutostarvetta opettajan kulttuurienvälisyysosaamisen johtamisessa. Lisäksi Kotterin mallin avulla identifioituvat koulutusorganisaatioiden ja johdon tärkeimmät haasteet suhteessa monikulttuurisuuteen ja opettajien kuluttuurienvälisyysosaamiseen.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että monikulttuurisuudesta aiheutuvia vaatimuksia opettajan kulttuurienvälisyysosaamiseen tunnistettiin kaikissa koulutusorganisaatioissa, mutta missään organisaatiossa kulttuurienvälisyysosaamista ei pidetty opettajan tärkeimpänä osaamisalueena. Lisäksi missään koulutusorganisaatiossa opettajan kulttuurienvälisyysosaamista ei johdettu täysin tutkimuksen muutosjohtamisen mallin mukaisesti. Sen sijaan koulutusorganisaatiot integroivat opettajien kulttuurienvälisyysosaamisen kehittämisen osaksi muuta johtamista, kukin omalla intensiteetillään ja tyylillään.

Johtamisen haasteista tärkeimmäksi nousi Kotterin mallin viidennen askeleen teema esteiden poistamisesta asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Eli tässä tutkimuksessa, miten koulutusorganisaatioiden johto vahvistaa ja rohkaisee opettajia kehittämään kulttuurienvälisyysosaamistaan vastaamaan monikulttuurisuudesta johtuviin vaatimuksiin.