Kelluvat merituulivoimalat verrattuna kiinteäpohjaisiin merituulivoimaloihin

annif.suggestionsenergiantuotanto|ympäristövaikutukset|tuulienergia|energiatehokkuus|uusiutuvat energialähteet|tuulivoimalat|voimalat|vaikutukset|energiankulutus (energiateknologia)|arviointi|fifi
annif.suggestions.linkshttp://www.yso.fi/onto/yso/p2384|http://www.yso.fi/onto/yso/p9862|http://www.yso.fi/onto/yso/p6950|http://www.yso.fi/onto/yso/p8328|http://www.yso.fi/onto/yso/p20762|http://www.yso.fi/onto/yso/p6952|http://www.yso.fi/onto/yso/p11481|http://www.yso.fi/onto/yso/p795|http://www.yso.fi/onto/yso/p2382|http://www.yso.fi/onto/yso/p7413fi
dc.contributor.authorSiltala, Tuomas
dc.contributor.facultyfi=Tekniikan ja innovaatiojohtamisen yksikkö|en=School of Technology and Innovations|-
dc.date.accessioned2025-04-09T17:57:52Z
dc.date.accessioned2025-06-25T20:05:22Z
dc.date.available2025-04-09T17:57:52Z
dc.date.issued2025-04-01
dc.description.abstractTutkielman tavoitteena on tuoda esille merituulivoiman globaalia ja paikallista nykytilannetta sekä erityisesti tutkia ja vertailla kelluvien- ja kiinteäpohjaisten merituulivoimaloiden perustus-tyyppejä keskenään tietyistä näkökulmista. Tutkimuksella pyrittiin saatujen tietojen ja datan perusteella toteamaan, mikä perustustyyppi on paras millekin alueelle. Tutkielma toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Merituulivoiman nykytilanne on lupaava. Sen mahdollista potentiaalia on alettu ymmärtämään paremmin ja sillä tulee olemaan suuri rooli uusiutuvassa energiantuotannossa. Suomessakin on käytössä jo yksi merituulivoimapuisto ja uusia hankkeita suunnitellaan koko ajan lisää. Hankkeiden tarkempi suunnittelu voidaan toivottavasti aloittaa syksyllä 2025, jolloin valtioneuvoston tavoitteena olisi tehdä päätös ensimmäisistä kilpailutettavista hankealueista. Työssä vertailtiin voimalatyyppejä hyötysuhteen, energiatehokkuuden, ympäristövaikutusten sekä kustannusten näkökulmasta. Voidaan todeta, että kiinteäpohjaiset voimalat soveltuvat paremmin matalille vesialueille niiden vakauden ja tasaisen energiantuotannon ansiosta. Syvemmille alueille sopii paremmin kelluvat merituulivoimalat, koska niitä ei tarvitse kiinnittää merenpohjaan. Kustannuksiltaan kiinteäpohjaiset voimalat ovat kalliimpia ja niiden asennusprosessi vaikuttaa suuresti asennusalueen ympäristöön, kuten merenpohjan rakenteeseen. Kellu-vien voimaloiden ongelmana on sähkönsiirrosta aiheutuvat siirtohäviöt ja niiden vaikutukset voimalan tehoon sekä hyötysuhteeseen ja energiatehokkuuteen. Tutkielman lopussa tuotiin esille voimalamallien nykyisiä käyttökohteita ja merituulivoiman edelläkävijöitä, joita ovat globaaleilla markkinoilla Kiina ja Euroopassa Saksa sekä Iso-Britannia. Esimerkiksi Skotlantiin rakennettiin vuonna 2017 Hywind-merituulivoimapuisto, joka on maailman ensimmäinen kelluva puisto. Tämä heijastaa sitä, kuinka merituulivoima vakiinnuttaa asemaansa pysyvänä energiantuotantomuotona nyt ja tulevaisuudessa.-
dc.format.bitstreamtrue
dc.format.extent32-
dc.identifier.olddbid22810
dc.identifier.oldhandle10024/18990
dc.identifier.urihttps://osuva.uwasa.fi/handle/11111/16034
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2025040122886-
dc.language.isofin-
dc.rightsCC BY 4.0-
dc.source.identifierhttps://osuva.uwasa.fi/handle/10024/18990
dc.subject.degreeprogrammefi=Sähkö- ja energiatekniikan koulutusohjelma (DI)|en=Degree Programme in Electrical Engineering and Energy Technology|-
dc.subject.disciplinefi=Sähkö- ja energiatekniikka|en=Electrical Engineering and Energy Technology|-
dc.titleKelluvat merituulivoimalat verrattuna kiinteäpohjaisiin merituulivoimaloihin-
dc.type.ontasotfi=Kandidaatintutkielma|en=Bachelor's thesis|sv=Kandidatarbete|-

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Uwasa_2025_Siltala_Tuomas.pdf
Size:
1.22 MB
Format:
Adobe Portable Document Format
Description:
Kandidaatintutkielma