Zur Subkategorisierung der Kriminalliteratur am Beispiel von zwei Kriminalromanen: Happy birthday, Türke! (1987) von Jakob Arjouni und Der Hahn ist tot (1993) von Ingrid Noll

Abstract

Tutkielman aiheena on rikoskirjallisuus ja sen jakaminen eri alalajeihin. Alalajeja tarkastellaan kahden erilaisen rikosromaanin, Jakob Arjounin Happy birthday, Türke! (1987) ja Ingrid Nollin Der Hahn ist tot (1993), avulla. Aluksi määritellään, mitä rikoskirjallisuus on ja miten se jakautuu eri alalajeihin. Jo tutkielman johdannossa oletetaan, että Happy birthday, Türke! kuuluu salapoliisiromaaneihin ja Der Hahn ist tot puolestaan psykologisiin rikosromaaneihin. Sen vuoksi näiden alalajien tyypillisiä piirteitä tutkitaan erityisen tarkasti. Tutkielman tavoitteena on jaotella em. romaanit niille tyypillisten ominaisuuksien perusteella. Lopuksi romaanien yhtenäisiä ja erilaisia piirteitä vertaillaan tiivistäen.

Tutkielmassa esitellään mm. Nusserin, Marschin ja Alewynin vaihtoehtoisia teorioita alalajien määrittelyyn. Eniten tukeudutaan kuitenkin Wilpertin määritelmään, jonka mukaan rikoskirjallisuus koostuu kolmesta alalajista: (psykologisesta) rikosromaanista, salapoliisiromaanista ja trilleristä. Kaikkien teorioiden pohjalta tulee esille, että suurimmat erot alalajien välillä ovat mm. juonirakenteessa, tapahtumien jäsentelyssä, aika- ja jännitysrakenteissa, henkilöhahmoissa sekä eri ominaisuuksien painotuksessa.

Analyysissä kävi mm. ilmi, että Happy birthday, Türke! kuuluu salapoliisiromaaneihin, koska siinä keskitytään salapoliisin tutkimustyön avulla tapahtuvaan murhaajan takaa-ajoon. Lisäksi osaa tapahtumista kuvataan retrospektiivisesti. Jännitys romaanissa koostuu enimmäkseen arvoituksesta murhaajan ympärillä. Der Hahn ist tot puolestaan on selkeästi rikosromaani, jossa päähenkilöhahmon ajatukset ja psykologinen kehitys murhaajaksi on keskeistä. Tapahtumia kuvaillaan – alalajille ominaisesti – kronologisesti, eikä jännitys kohdistu kirjan loppuosaan. Tutkielmassa selvisi, että romaaneista löytyy myös yhtenäisiä piirteitä, esim. analyyttisyys. Erot havaittiin kuitenkin niin suuriksi, että romaanit ovat selkeitä oman alalajinsa edustajia.