Die deutschen Benennungen der in Finnland vorkommenden Säugetierarten terminologisch betrachtet

dc.contributor.authorKoskela, Päivi
dc.contributor.facultyfi=Humanistinen tiedekunta|en=Faculty of Humanities|
dc.contributor.organizationVaasan yliopisto
dc.date.accessioned2002-09-03
dc.date.accessioned2018-04-30T13:41:56Z
dc.date.accessioned2025-06-25T15:09:12Z
dc.date.available2018-04-30T13:41:56Z
dc.date.issued2002
dc.description.abstractSuomessa tavataan säännöllisesti 60 nisäkäslajia, joista vain kaksi kolmasosaa esiintyy Saksan liittotasavallassa. Erilaisen eläimistön vuoksi oikeiden saksankielisten nimitysten löytäminen kääntäessä voi olla ongelmallista – varsinkin kun yleiskielisiin sanakirjoihin nisäkkäiden nimityksiä ei yleensä ole sisällytetty. Tutkielmani tarkastelee näiden 60 Suomessa säännöllisesti esiintyvän nisäkäslajin saksankielistä nimitystä terminologisesti. Materiaaliksi on rajattu yhteensä 61 nimitystä. Työn teoriaosa esittelee eläintieteen ja terminologian perusteita ja selventää sekä eläintieteen käsitteitä ”taksonomia”, ”systematiikka” ja ”binaarinen nimistö” että terminologian käsitteitä ”käsitepiirre”, ”satelliittimalli” ja ”looginen käsitejärjestelmä”. Tutkimusaineiston perus-, laina- ja yhdyssanoihin sekä sanaliittoihin jakamisen jälkeen tarkastellaan nimitysten osien olennaispiirteitä sekä niiden perusteltavuutta. Tutkimustulosten mukaan lähes puolet nisäkäslajien saksankielisistä nimityksistä on kaksiosaisia yhdyssanoja ja yli neljännes kolmiosaisia. Yleisin nimityksissä esiintyvä sanaluokka on substantiivi. Nimitysten pituus vaihtelee perussanoista aina adjektiiviattribuutista ja kolmiosaisesta yhdyssanasta muodostettuihin sanaliittoihin. Käsitepiirreanalyysin perusteella olennaispiirteiden voidaan todeta viittaavan nisäkäslajien sisäisiin piirteisiin yli kolmanneksessa nimitysten osista. Käsitepiirteitä ei voida kuitenkaan luokitella yksiselitteisesti, koska eläimet ilmaisevat sisäisiin käsitepiirteisiin kuuluvaa käyttäytymistään myös ulkoisten käsitepiirteiden, esim. elinympäristön, kautta. Usein käsitteen olennaispiirre ei ole enää tunnistettavissa nimityksestä, joten sen merkitys ja alkuperä jäävät epäselviksi. Osa näistä on kuitenkin perusteltavissa etymologisesti. Suurin osa nimityksistä on perusteltavissa morfologisesti, pieni joukko myös semanttisesti. Tutkielmani sisältää liitteenä myös sille asetetun käytännön tavoitteen: suomi-saksa-latina -sanaston Suomessa vakituisesti tavattavien nisäkäslajien nimityksistä.
dc.description.notificationfi=Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.|en=Fulltext not available.|sv=Fulltext ej tillgänglig.
dc.format.bitstreamfalse
dc.format.extent114
dc.identifier.olddbid2018
dc.identifier.oldhandle10024/1970
dc.identifier.urihttps://osuva.uwasa.fi/handle/11111/5705
dc.rightsCC BY-NC-ND 4.0
dc.source.identifierhttps://osuva.uwasa.fi/handle/10024/1970
dc.subjectTiername
dc.subjectlogisches Begriffssystem
dc.subjectOrdnungsmerkmal
dc.subjectMotivation
dc.subject.studyfi=Saksan kieli ja kirjallisuus|en=German Language and Literature|
dc.titleDie deutschen Benennungen der in Finnland vorkommenden Säugetierarten terminologisch betrachtet
dc.type.ontasotfi=Pro gradu - tutkielma |en=Master's thesis|sv=Pro gradu -avhandling|

Tiedostot