Oikeutetut edut yrityksen informaatiosuojan perustana : Sisäpiiritiedon julkistamisen lykkäämisen arviointia

Abstract

Yhtiön liiketoiminnan kannalta sekä markkinoilla vallitsevan kilpailun johdosta, yhtiössä oleva informaatio on sen tärkeimpiä pääomia. Yhtiön intressinä onkin lähtökohtaisesti suojata kaikki sen liiketoimintaetuun liittyvä tieto, jotta kilpailevat yritykset eivät pääse hyötymään tällaisesta tiedosta. Arvopaperimarkkinoilla toimivien yhtiöiden kannalta on kuitenkin asetettu tiettyjä velvollisuuksia sen osalta, mitkä tiedot yhtiön tulee julkistaa. Tällä kyetään turvaamaan markki-noiden kannalta toisen olennaisen toimijan, eli sijoittajien asema. Tiedonantovelvollisuuden lähtökohtana onkin tasoittaa markkinoilla vallitsevaa informaatioasymmetriaa, jolloin arvopa-perin arvo pääsee muodostumaan oikealle tasolleen. Sisäpiiritiedon osalta joissain tilanteissa on kuitenkin mahdollista, että yhtiölle muodostuu oikeus suojata sellainenkin informaatio, joka täyttää arvopaperimarkkinalaissa määritellyn tiedonantovelvollisuuden kriteerit. Tiedon suojaaminen voi muodostua oikeutetuksi yhtiön kannalta tilanteissa, joissa sen oikeute-tut edut vaarantuvat välittömästä sisäpiiritiedon julkistamisesta. Oikeutettujen etujen vaaran-tuminen ei kuitenkaan riitä yksinään perusteeksi tiedon julkistamisen lykkäämiselle vaan sa-maan aikaan julkistamisen lykkääminen ei saa johtaa markkinoita harhaan ja yhtiön on kyettävä turvaamaan tiedon luottamuksellisuus. Syntyy intressipunninta siitä, meneekö yhtiön etu sijoit-tajien edun edelle. Lähtökohtaisesti arvopaperin arvoon olennaisesti vaikuttavan seikan julkistamatta jättäminen aiheuttaa harmaita hiuksia aina sijoittajan kannalta, sen arvioidessa ar-vopaperin hinnan muodostumista. Sisäpiiritiedon julkistamispäätös on yhtiön johdon vastuulla. Ensinnäkin sen vastuulla on arvi-oida se, onko kyse ylipäätään sisäpiiritiedosta. Olennaista tämän jälkeen on tunnistaa, milloin tiedon välittömästä julkistamisesta aiheutuen yhtiön oikeutetut edut todennäköisesti vaaran-tuisivat. Johdon kannalta tutkielmassa on esitetty muutamia näkökulmia, joita hyväksi käyttäen johto voi mahdollisesti varmistua siitä, että se ensinnäkin tunnistaa syntyneen sisäpiiritiedon, sekä osaa arvioida oikein tiedon julkistamis- ja toisaalta lykkäämisedellytyksiä. Esitettyjä näkökulmia voidaan ainakin jossain määrin käyttää apuna, arvioidessa jälkikäteen onko tiedon julkistamisen lykkäämiselle muodostunut oikeutus. Lykkäämispäätöstä jälkikäteen arvioitaessa kuitenkin etusija on aina julkistamisvelvollisuudella, eikä esimerkiksi tutkielmassa esitetty Busi-ness judgement rule suojaa johtoa sen vastuulta, jos arvopaperimarkkinalain mukaista julkistamisvelvollisuutta on selvästi rikottu.