Configurations for Sustainability: Exploring pathways to Carbon Footprint Reduction in Nordic Machinery Manufacturing

Abstract

This study explores how different sustainability strategies are configured in Nordic machinery manufacturing companies, with particular focus on those strategies associated with carbon footprint reductions. Rather than assessing the impact of single actions in isolation, the study identifies which combinations of sustainability strategies are linked to positive outcome. The study builds on the understanding that sustainability transitions are complex and often shaped by multiple independent factors.

To capture this complexity, the study uses fuzzy-set Qualitative Comparative Analysis (fsQCA). This method allows for the comparison of different combinations of conditions across multiple companies while acknowledging that more than one pathway can lead to the same outcome. The empirical data consist of 16 machinery manufacturing companies from Finland, Sweden, Norway, and Denmark. Data from 2019 to 2023 were collected from public secondary data, focusing on annual and sustainability reports. The study examines four conditions: stakeholder and policy engagement, energy efficiency improvements, renewable energy adoption, and alignment with sustainable development goals.

These conditions represent both technical measures and broader strategic engagement. The analysis reveals that carbon footprint reduction is not explained by any single factor, but by specific combinations of conditions. Several distinct and effective configurations are identified, illustrating the principle of equifinality, different pathways can lead to the same successful outcome. Some companies achieve reductions by focusing on internal efficiencies, while others rely on a combination of public commitments, stakeholder interaction, and targeted investments in renewable energy.

The findings contribute to the understanding of how sustainability transitions unfold in industrial context. They show that meaningful emission reductions are more likely when companies align technical improvements with strategic action. This configurational perspective offers both theoretical insight and practical guidance for managers and policymakers aiming to support low-carbon transitions in manufacturing.

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, miten erilaiset kestävyyteen tähtäävät strategiat rakentuvat pohjoismaisissa koneteollisuus yrityksissä. Erityinen painopiste on strategioissa, jotka liittyvät hiilijalanjäljen pienentämiseen. Yksittäisten toimenpiteiden vaikutusten sijaan tutkimus keskittyy strategisten kokonaisuuksien tunnistamiseen: mitkä yhdistelmät johtavat myönteisiin lopputuloksiin. Lähtökohtana on ymmärrys siitä, että kestävyyssiirtymät ovat moniulotteisia prosesseja, joita muovaavat useat rinnakkaiset ja toisiinsa limittyvät tekijät.

Tätä monimutkaista kokonaisuutta lähestytään fuzzy-set laadullisen vertailuanalyysin (fsQCA) avulla. Menetelmä mahdollistaa useiden yritysten vertailun eri ehtojen yhdistelmien kautta ja tunnistaa, että samaan lopputulokseen voi johtaa useampi eri reitti. Empiirinen aineisto koostuu 16 koneteollisuusyrityksestä Suomesta, Ruotsista, Norjasta, ja Tanskasta. Aineisto kattaa vuodet 2019–2023 ja perustuu pääosin yritysten julkisiin vuosikertomuksiin ja vastuullisuusraportteihin. Tarkastelun kohteena ovat neljä keskeistä strategiaa: sidosryhmä yhteistyö, energiatehokkuuden parantaminen, uusiutuvan energian hyödyntäminen sekä sitoutuminen kestävän kehityksen tavoitteisiin.

Strategiat edustavat sekä teknisiä ratkaisuja että laajempaa strategista sitoutumista. Tulokset osoittavat, että hiilijalanjäljen pienentämistä ei selitä yksittäinen toimenpide, vaan tietyt yhdistelmät eri tekijöistä. Useita toimivia konfiguraatioita tunnistetaan, mikä havainnollistaa periaatetta, jonka mukaan eri polut voivat johtaa samaan tulokseen. Osa yrityksistä saavuttaa päästövähennyksiä panostamalla sisäisiin tehokkuustoimiin, kun taas toiset nojaavat julkisiin sitoumuksiin, aktiiviseen sidosryhmävaikutukseen ja kohdennettuihin investointeihin uusiutuvaan energiaan.

Tutkimuksen tulokset syventävät ymmärrystä siitä, miten kestävyyssiirtymät konkretisoituvat teollisessa ympäristössä. Tulokset korostavat, että merkittäviin päästövähennyksiin päästään todennäköisemmin, kun tekniset ja strategiset toimet yhdistetään tarkoituksenmukaisiksi kokonaisuuksiksi. Konfiguraatiolähtöinen lähestymistapa tarjoaa sekä teoreettista syvyyttä että käytännön työkaluja yritysjohdolle ja päätöksentekijöille, jotka pyrkivät edistämään vähähiilistä siirtymää valmistavassa teollisuudessa.