Metaforat kielellisen vaikuttamisen keinona dekkarikirjojen takateksteissä vuosina 1950-2005

Abstract

Kiinnostuin tutkimaan suomalaisia dekkareiden takatekstejä, koska suomalainen dekkari on verrattain nuorta ja varhaisimmat teokset ovat vielä osittain saatavilla. Dekkareiden takatekstien tulee tavoittaa se tunnelma, jota lukija on hakemassa. Kiinnostuin tutkimaan juuri sitä, millä kielellisillä keinoilla haluttu tunnelma luodaan ja miten lukijaan pyritään vaikuttamaan. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia, miten metaforaa käytetään kielellisen vaikuttamisen keinona dekkarikirjojen takateksteissä. Samalla tutkin sitä, kuinka paljon erovaisuuksia löytyy lasten- ja nuorten- ja aikuisten dekkareiden välillä. ja miten kielellinen vaikuttaminen ja metaforien käyttö on muuttunut vuosien 1950–2005 välillä. Tutkimukseni aineistona ovat suomalaisten dekkareiden takatekstit 1950-luvulta 2000-luvulle. Olen soveltanut aineistooni George Lakoffin ja Mats Furbergin metaforateorioita sekä muiden suomalaisten ja ulkomaalaisten tutkimuksia, kuten Markku Variksen ja Minna Sääskilahden. Olen jaotellut analyysissä metaforat Charles J. Rzepkan mukaan kolmeen eri kategoriaan, etsivää, mysteeriä ja murhaa koskeviin metaforiin sekä itse jaottelemaani kirjailijaa ja teosta koskeviin metaforiin. Metaforia esiintyy teoksien takateksteissä paljon ja ne ovat usein hyvin tavallisia, mihin tavallinen lukija ei kiinnitä huomiota. Suurin ero lasten- ja nuortenkirjallisuuden ja aikuistenkirjallisuuden dekkareiden takateksteissä on se, että aikuistenteoksien takatekstit sisältävät huomattavasti enemmän metaforia ja ne kertovat teoksesta ja sen tunnelmasta enemmän. Aikuistendekkarit sisältävät noin 2/3 osaa enemmän metaforia kuin lasten- ja nuortendekkarit. Metaforat saattavat olla vaikeaselkoisia nuorelle lukijalle ja tällöin niiden vaikuttavuus on myös vähäinen. Lasten- ja nuortenkirjallisuuden dekkareissa esiintyy enemmän metaforia vanhemmissa teoksissa, kun taas aikuistenteoksissa metaforia esiintyy kaikilla vuosikymmenillä. Metaforia esiintyy kaikissa kategorioissa yhtä paljon. Tästä voi päätellä, että Rzepkan määrittelemät kategoriat, jotka tekevät dekkarista dekkarin, toteutuvat jo takateksteissä. Lukijaan pyritään vaikuttamaan kaikilla kategorioiden metaforilla.