Kolmen suuren luottoluokittajan vaikutus Euroopan valtion velkakriisissä – loistoluokituksista roskatasolle

2000-luvun lopun Euroopan valtion velkakriisi on ollut hyvin merkittävä ja mittava talouskriisi, joka vaikutti eritoten euroalueen reunamaihin paljastaen ongelmat valtiontalouksien fundamenteissa. Kriisin keskiössä olivat erityisesti yksityiset luottoluokituslaitokset, jotka arvioivat yritysten, kuntien, yhdistysten ja valtioiden luottokelpoisuutta, joka vaikuttaa siihen millä hinnalla nämä toimijat saavat lainarahaa rahoitusmarkkinoilta. Luottoluokittajat ovat olleet aiemminkin rahoituskriisien ytimessä ja arvostelun kohteena. Tutkielmassa avataan kirjallisuutta aiheesta ja varsinkin sitä, mitkä tekijät vaikuttavat luokituspäätöksiin ja miten ne ovat toimineet aiemmissa kriiseissä ja Euroopan valtion velkakriisissä. Tutkimuksissa on todettu, että luokituspäätöksissä on käytetty harkintaa ja luokituksia on korjattu Euroopan valtion velkakriisin aikana rajummin alaspäin kuin edelliset luokitukset osoittaisivat. Tämä on vaikuttanut valtioiden maksamaan lainarahan korkoon ja sitä kautta julkisen talouden menoihin. Luottoluokittajien kykyä tuottaa uutta informaatiota rahoitusmarkkinoiden toimijoille on myös arvosteltu. Tutkimuksen ytimessä ovat seitsemän Euroalueen maata joissa mukana ovat euroalueen reunamaat (GIIPS) sekä Suomi ja Saksa. Poikkeuksellisesti luokittajat laskivat luokituksiaan ns. roskaluokituksiin muutaman valtion osalta euroalueella. Tutkielman tarkoitus on selvittää, miten nämä roskaluokitukset ovat vaikuttaneet talouksien dynamiikkaan. Tulokset osoittavat, että luokitusten laskemisella roskatasolle on ollut vaikutuksia alueen reaalitalouteen. Luokittajat ovat omalta osaltaan voineet syventää kriisiä ja luokituksen muutokset ovat olleet myötäsyklisiä, kuten tutkimus osoittaa. Aiemmat tutkimukset ovat käyttäneet makrotaloudellisia muuttujia selittävinä muuttujina. Tässä tutkimuksessa yritysten markkina-arvo on selittävänä muuttujana, koska niissä tulevaisuuden odotukset ovat sisällytettyinä.