Transfer of Colloquial Elements in Translation from Finnish Speech into English Subtitles. A Case Study of the Television Series Pasila

Abstract

Tutkielma käsittelee puhekielisten elementtien välittymistä lähtötekstistä kohdetekstiin käännettäessä puhetta ruututekstitykseksi. Aikaisempien tutkimuksien perusteella on esitetty, että käännöksillä on taipumus olla lähtötekstiä yleiskielisempiä. Tutkielmassa tarkastellaan tämän väittämän paikkansapitävyyttä erityisesti audiovisuaalisen kääntämisen näkökulmasta. Tutkimusaineistona käytetään televisiosarja Pasilan DVD-tallenteella olevaa suomenkielistä audiomateriaalia sekä englanninkielisiä tekstityskäännöksiä. Tekstittäminen eroaa monin tavoin muista käännösmuodoista, joten tutkimuksessa täytyy huomioida erityisesti tekstityksen tila- ja aikarajoitteet sekä viestin siirtyminen puhutusta muodosta kirjoitettuun. Rajoitteet antavat olettaa, että joitain puhekielelle tyypillisiä ominaisuuksia on jouduttu jättämään pois käännöksistä repliikkien lyhentämiseksi. Kirjoitettu muoto puolestaan tekee monista elementeistä leimallisempia, minkä vuoksi esimerkiksi kiroilun voidaan olettaa olevan vähäisempää kohdetekstissä.

Tutkielman teoriaosiossa esitellään ensin puhekielen sanastollisia, fonologisia, morfologisia ja syntaksisia piirteitä etenkin suomen ja englannin kielten osalta. Sen jälkeen käsitellään yleiskielestä poikkeavan kielen esiintymistä kirjoitetussa muodossa ja tällaisen kielen kääntämistä sekä tekstityskääntämisen erityispiirteitä. Analyysissa verrataan lähtö- ja kohdetekstien puhekielisten elementtien määrää sekä millä kielellisellä tasolla puhekielisyydet esiintyvät. Tutkimusaineiston pohjalta voidaan todeta, että väittämä käännöksien yleiskielistymisestä pitää paikkansa myös audiovisuaalisten käännösten osalta. Lisäksi lähtö- ja kohdekielten puhekielisyyden havaittiin ilmenevän eri tasoilla. Ainoastaan sanaston osalta puhekielisyyksien määrä säilyi jokseenkin samalla tasolla, vaikka lähtötekstin puhekielinen sana ei aina välittynytkään suoraan kohdetekstiin, vaan poisjättöjä kompensoitiin lisäyksillä muualla kohdetekstissä. Olettamus kiroilun vähentymisestä tai lieventymisestä ei kuitenkaan käynyt toteen, sillä kirosanoja esiintyi lähtö- ja kohdetekstissä likimäärin yhtä paljon.