Julkisen arvon hallinta liikunnan edistämisessä kuntien ja hyvinvointialueiden yhdyspinnoilla

Abstract

Hyvinvointialueuudistus tuotti uuden julkishallinnollisen toimijan liikunnan edistämisen paikalliseen ja alueelliseen sekä poikkihallinnolliseen yhteistyöhön. Käytännössä poikkihallinnollinen yhteistyö liikunnan edistämiseksi tapahtuu kuntien ja hyvinvointialueiden välisillä yhdyspinnoilla, jotka voidaan ymmärtää yhteistyön keskeisinä toimintaympäristöinä. Liikunnan edistäminen on monimutkainen yhteiskunnallinen haaste, johon kytkeytyy erilaisia tavoitteita, minkä vuoksi sitä voidaan luonnehtia myös moniarvoiseksi ilmiöksi.

Tutkimus tarkastelee liikunnan edistämisen julkisen arvon hallintaa kuntien ja hyvinvointialueiden välisillä yhdyspinnoilla kolmen osatutkimuksen kautta. Osatutkimukset kohdentuvat kansalliselle tasolle, hyvinvointialueisiin ja kuntiin, ja ne havainnollistavat liikunnan edistämiseen liittyviä arvo-odotuksia. Kokonaisuuden teoreettinen jäsennys rakentuu julkisen arvon, julkisen arvon hallinnan, arvon yhteisluomisen sekä liikunnan edistämisen hallinnan käsitteelliselle perustalle. Tässä viitekehyksessä julkinen arvo näyttäytyy yhdyspinnoilla neuvoteltavana ja kontekstisidonnaisesti muotoutuvana ilmiönä, jonka hallinta edellyttää arvojen yhteensovittamista.

Väitöstutkimus tuottaa uutta ymmärrystä liikunnan edistämisen julkisen arvon hallinnasta kuntien ja hyvinvointialueiden välisillä yhdyspinnoilla. Julkisen arvon hallinta jäsentyy monitoimijaiseksi yhteistyöksi, relationaaliseksi yhteisluomiseksi sekä kontekstisidonnaiseksi ja osin ennakoimattomaksi toiminnaksi. Se edellyttää neuvottelua, yhdyspintatyön systeemistä johtamista ja arvoperustan jatkuvaa muotoilua. Tutkimus osoittaa, että julkisen arvon hallinta ei palaudu yksittäisten tavoitteiden optimointiin, vaan on luonteeltaan yhteensovittava prosessi, jossa erilaisten arvojen väliset jännitteet tehdään näkyviksi ja käsiteltäviksi juuri yhdyspinnoilla.

Väitöstutkimus tuottaa näkemyksen, jonka mukaan julkisen arvon hallinnassa liikunnan edistämiseen liittyvää arvon määrittelyä ei ole hyödyllistä pitää julkishallinnon tai liikuntapolitiikan yksinoikeutena, vaikka niillä onkin merkittävä rooli julkisen arvon hallinnan tavoitteenasettelussa ja koordinoinnissa. Näin ollen liikunnan edistämisessä julkisen arvon hallinta ei tiivisty yksittäisiin toimiin tai tavoitteisiin vaan kyse on prosessista, jossa arvo määrittyy ja toteutuu toimijoiden välisessä yhteistyössä.

The wellbeing services counties reform introduced a new public administration actor to local, regional, and cross-administrative cooperation in the promotion of physical activity. In practice, cross-administrative cooperation in the physical activity promotion takes place at interfaces between municipalities and wellbeing services counties, which can be understood as the key operational environments for the cooperation. The promotion of physical activity is a complex societal challenge that is linked to several different goals, and it can be considered as a pluralistic phenomenon.

The study examines the governance of the public value in the promotion of physical activity at the interfaces between municipalities and wellbeing services counties through three sub-studies. The sub-studies approach the promotion of physical activity on a national level and from the perspectives of wellbeing services counties and municipalities. The studies also illustrate the value expectations related to the promotion of physical activity. The theoretical framework of the work has been built on examining the perspectives of public value, public value governance, value co-creation and sport governance. Within this framework, public value appears as a phenomenon that is negotiated and shaped in a context-specific manner by interfaces, the governance of which requires the reconciliation of values.

The dissertation provides an understanding of the public value governance in promoting physical activity at the interfaces between municipalities and wellbeing services counties. The public value governance is structured into multi-actor cooperation and relational co-creation, and it is context-bound and partly unpredictable. This requires negotiations, systemic management of interface work, and continuous value-shaping. The study shows that the public value governance does not go back to the optimization of individual goals, but is by its nature a coordinating process, in which the tensions between different values are made visible and processed at the interfaces.

The dissertation provides the view that, in public value governance, it is not useful to consider the definition of value related to the promotion of physical activity as an exclusive right of public administration or sports policy, even though they play a significant role in setting and coordinating the goal of public value governance. Thus, in the promotion of physical activity, public value governance is not reduced to the question of individual actions or goals, but to a process in which the value-shaping and the ways of implementing it are structured in cooperation.