Vammaistyön työntekijöiden kokemukset perhekeskuksissa työskentelystä Helsingissä : Haastattelututkimus

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut vastata kahteen tutkimuskysymykseen: Onko perhekeskus palvelumuotona edistänyt palvelunäkökulmaa sosiaalityön työntekijöiden työssä? Ovatko perhekeskukset saavuttaneet niille asetetut saatavuuden ja vaikuttavuuden parantamisen tavoitteet? Perhekeskusuudistus on osa Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden laajaa kokonaisuudistusta. Tärkeimpänä teoreettisena viitekehyksenä tässä tutkielmassa on toiminut palveluperusteinen toimintalogiikka, sekä co-productionin ja co-designin käsitteet. Tässä tutkimuksessa palveluperusteisen toimintalogiikan ytimenä pidetään asiakaskeskeisyyden ja -lähtöisyyden merkitystä laadukkaissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tutkimuksen tuloksia tarkasteltaessa on huomioitu myös professiotutkimuksen teoria ja aiempi tutkimus liittyen siihen, kuinka sosiaalialan korkeakoulutettujen professiot ovat saattaneet vaikuttaa tuloksiin. Perhekeskuksille asetettuja tavoitteita on taustoitettu avaamalla vaikuttavuuden ja saatavuuden käsitteitä ja niihin liittyvää tutkimusta. Perhekeskusuudistus on yksi keino parantaa palvelukokonaisuuksien integraatiota ja palveluiden välistä synergiaa. Myös nämä käsitteet ovat osa tämän tutkimuksen viitekehystä. Tutkimuksessa on taustoitettu perhekeskus-konseptia kansainvälisellä, suomalaisella ja helsinkiläisellä tasolla. Perhekeskuksiin ja palveluintegraatioon liittyvä aiempi tutkimus toimii tärkeänä vertailukohtana tämän tutkimuksen tuloksille. Tutkimus on metodeiltaan kvalitatiivinen ja aineistonkeruumenetelmänä on käytetty teemahaastattelua. Aineistonkeruu on toteutettu etäyhteyksin videopuheluina. Aineisto koostuu seitsemästä eri viroissa työskentelevän vammaistyön sosiaalityöntekijän haastattelusta. Aineisto on analysoitu luokittelemalla aineistoa tutkimusteemojen mukaisiin luokkiin. Keskeisin tulos tutkimuksessa on, että perhekeskusuudistukselle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet vain vähäisissä määrin. Uudistus on tulosten perusteella näyttäytynyt ennemmin hallinnollisena ja fyysiseen tilaan liittyvänä, kuin palveluiden laatua merkittävästi parantavana. Palveluperusteinen toimintalogiikka näyttäytyi asiakasprosessissa osana lähinnä palvelutarpeen arviointia. Palveluiden saatavuudessa ja vaikuttavuudessa on tapahtunut joitakin hienovaraisia tavoitteiden mukaisia muutoksia, mutta haastateltavat toivoivat toiminnan jatkokehittämistä tulevaisuudessa. Esimerkiksi uuden asiakastietojärjestelmän toivotaan edistävän tavoitteiden toteutumista jatkossa. Myös palveluiden välinen yhteistyö ja organisaation viestintä vaatii vielä kehittämistä.