Hyvinvointipalvelujen kehitys Suomessa. ESR -projektien kehittämistarpeet. Kyselytutkimus projektinvetäjille.

Abstract

Tutkimuksemme tavoitteena oli kartoittaa Euroopan sosiaalirahaston projektien toimivuutta ja kehittämistarpeita projektinvetäjien näkökulmasta katsottuna. Teoriaosuudessa tarkastelemme yksilön asemaa yhteiskunnassamme eri aikakausina sekä yhteiskunnallisen arvomaailman muuttumista menneisyydestä nykypäivään. Käsittelemme sitä miten julkinen sektori on eri aikakausien muuttuessa pyrkinyt vastaamaan kansalaisten tarpeisiin ja sitä miten Euroopan nykyinen kehitys on vaikuttanut yhteiskuntaamme.

Suomalaiset sosiaalipalvelut ovat kehittyneet köyhäinavusta subjektiivisiksi oikeuksiksi eri aikakausien kuluessa. Kansalaisten kannalta sosiaalipalvelut paranivat aina 1980-luvulle saakka. Yhteiskunta muuttui koko ajan enemmän työmme teoreettiseksi viitekehykseksi valitsemamme moraalifilosofi John Rawlsin teorian ihanneyhteiskuntaa. 1990-luvun laman seurauksena julkiset palvelut ovat heikentyneet kansalaisten kannalta tarkasteltuna ja moni suomalainen putosi yhteiskunnan suojaverkon läpi. Syrjäytyminen työelämästä aiheutti syrjäytymistä myös muilla alueilla.

Työttömyyden aiheuttamat elämäntilaongelmat on tiedostettu valtiollisella ja kunnallisella tasolla ja työttömyyttä ja syrjäytymistä ehkäiseviä toimenpiteitä kehitetään jatkuvasti. Euroopan sosiaalirahasto pyrkii osaltaan vähentämään työttömyyttä ja syrjäytymistä toimenpiteillään. ESR -projektit räätälöidään kunkin kohderyhmän tarpeen mukaan, joka mahdollistaa projektiin osallistuville työelämään palaamisen.

Tutkimuksemme oli luonteeltaan survey-tutkimus, joka toteutettiin ns. sähköpostikyselynä. Kyselylomakkeita lähetettiin sähköpostin kautta yhteensä 192 kappaletta. Suunnittelimme kyselyyn vastaajille internet-kotisivun, josta löytyivät kyselylomakkeen vastausohjeet. Projektinvetäjät kokivat projektityön vaativaksi ja haastavaksi. Tutkimustuloksista ilmeni kolme selkeää projekteihin liittyvää kehittämiskohdetta, joihin projektinvetäjät kiinnittäisivät huomiota projektien toimivuuden parantamiseksi. Nämä tutkimustuolokset ovat projektissa käytettävien kehittämismenetelmien ennakkosuunnittelun parantaminen, projektin hallinnan kehittäminen tiedonkulun ja yhteistyön osalta sekä byrokratian keventäminen.