Kansallisten kulttuurien vaikutus viestintätyytyväisyyteen kansainvälisen yrityksen sisäisessä organisaatioviestinnässä

Abstract

Tutkimuksessa tarkasteltiin Wärtsilän varaosamyynnistä vastaavien tiimien henkilöstön mielipiteitä sisäisestä organisaatioviestinnästä. Tutkittavat tiimit toimivat Suomessa, Brasiliassa, Saksassa, Kreikassa, Intiassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, jakavatko kansainvälisen yrityksen työntekijät yhteisen organisaatiokulttuurin arvot, ja edelleen tarkastella, missä määrin kansallisten kulttuurien arvot vaikuttavat kansainväliseen organisaatioviestintään ja viestintätyytyväisyyteen. Tutkin, ovatko tiimit tyytyväisiä niiden keskinäisen viestinnän määrään, nopeuteen, sisältöön sekä käytettäviin viestintäkanaviin.

Tutkimusaineisto koottiin lomakekyselyn avulla. Kyselyyn vastasi tutkimuksessa mukana olleiden maiden varaosamyynnistä vastaavien tiimien henkilöstö. Kyselytutkimuksesta saadut vastaukset eriteltiin laadullisesti ja määrällisesti. Kyselyn vastausten tulkitsemiseen käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.

Kyselytutkimuksesta saatujen vastausten mukaan suurin osa sekä suomalaisen että ulkomaisten varaosamyynnistä vastaavien tiimien työntekijöistä on tyytyväisiä työhönsä ja kokee, että konflikteilta vältytään heidän keskinäisessä viestinnässään. Viestintäkanavista tyytyväisimpiä oltiin sähköpostin käyttöön, enemmän toivottiin käytettävän videoneuvottelua ja kasvokkaistapaamisia. Palaute omasta työstä koettiin hyvin tärkeäksi, mutta sen antamisessa oli parantamisen varaa. Viestinnän haasteista päällimmäiseksi nousi viestinnän hitaus.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kansallisten tiimien arvoulottuvuudet mukailivat suurimmaksi osaksi aiempien tutkimusten teoreettisia malleja kulttuurisista arvoulottuvuuksista. Nämä kulttuuriset tekijät vaikuttivat suurelta osin tiimien työntekijöiden viestintätyytyväisyyteen. Nähtävissä oli kuitenkin myös organisaation kulttuurin vaikutus tiimien viestintätyytyväisyyteen. Erityisesti viestinnän nopeutta arvostettiin kansallisesta kulttuuritaustasta riippumatta.