Hallinnollisten sanktioiden sääntely : erityisesti perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta
Pysyvä osoite
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Hallinnollisella rangaistusseuraamuksella eli hallinnollisella sanktiolla tarkoitetaan seuraamusta, jonka viranomainen määrää oikeushenkilölle tai luonnolliselle henkilölle lainvastaisen menettelyn seuraamuksena. Hallinnollisten sanktioiden käyttö on yleistynyt lainkäytössä viime vuosina, ja niiden käyttämisen yleistyminen on kirjattu myös keskipitkän aikavälin tavoitteisiin oikeudenhoidon uudistamisohjelmaan vuosille 2013–2025. Alun perin hallinnollisten sanktioiden käyttöä perusteltiin pitkälti tehokkuusnäkökulmasta tarpeena määrätä vähäisistä rikkeistä ja laiminlyönneistä rikosoikeudellisia rangaistuksia prosessuaalisesti kevyempiä seuraamuksia. Osaltaan hallinnollisten sanktioiden käytön yleistyminen kumpuaa EU-oikeudesta, sillä hallinnollisten sanktioiden käyttö on ollut EU-oikeudessa yleistä esimerkiksi kilpailu- ja ympäristöoikeuden oikeudenaloilla. Hallinnollisten sanktioiden käyttöä EUoikeudessa selittää osaltaan EU:n rikosoikeudellisen kompetenssin puute, sillä historiallisesti EU:lla ei ole ollut vaikutusmahdollisuuksia jäsenvaltioiden rikosoikeudelliseen järjestelmään ja siihen, millaisia rangaistuksia EU-oikeuden rikkomuksista määrätään jäsenvaltioissa. Viimeistään EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) voimaantulo muutti hallinnollisten sanktioiden luonnetta merkittävästi, sillä tietosuoja-asetuksen rikkomisesta seuraamuksena voi olla hallinnollinen sanktio, joka saattaa olla suuruudeltaan jopa miljardeja euroja hallinnollisen sanktion kohteen liikevaihdon mukaan.
Oikeusjärjestelmässä hallinnolliset sanktiot asettuvat tavanomaisen hallintopäätöksen ja rikosoikeudellisen rangaistuksen välimaastoon. Ne ovat luonteeltaan erityisiä, ja oikeuskirjallisuudessa hallinnollisten sanktioiden osalta on käytetty jopa hallinnollisen rikosprosessin -termiä. Hallinnolliset sanktiot sisältävät paljon rikosoikeudellisten rangaistusten piirteitä, mutta erityisesti hallinnollisten sanktioiden taustalla olevan tehokkuusajattelun mukaisesti hallinnollisten sanktioiden määräämisen tulee olla rikosoikeudellisiin rangaistuksiin verrattuna prosessuaalisesti kevyempää. Hallinnollisten sanktioiden käytölle ei ole olemassa omaa yleislakiaan, vaan hallinnollisten sanktioiden käytöstä määrätään kussakin erityislaissa, joiden rikkomisesta tai laiminlyönnistä voi olla seuraamuksena hallinnollinen sanktio. Hallinnollisten sanktioiden käyttö edistää osaltaan perusoikeuksien toteutumista esimerkiksi henkilötietojen asianmukaisen käsittelyn osalta, mutta samalla hallinnollisilla sanktioilla on myös perusoikeuksia rajoittava piirre sanktioiden vaikuttaessa niiden kohteen omaisuuteen. Rikosoikeudellinen rangaistusprosessi sisältää paljolti syytetyn oikeusturvaan liittyviä perus- ja ihmisoikeudellisia vaatimuksia. Hallinnollisen sanktion sisältäessä rikosoikeudellisen rangaistuksen piirteitä, tulevat osa rikosoikeudellisista oikeusturvavaatimuksista sovellettavaksi myös hallinnollisten sanktioiden kohdalla. Tässä tutkielmassa tutkitaan sitä, miten perus- ja ihmisoikeudet tulee ottaa huomioon hallinnollisten sanktioiden kohdalla, miltä osin
hallinnolliset sanktiot ovat rinnastettavissa rikosoikeudellisiin rangaistuksiin ja mitkä rikosoikeudellisen rangaistuksen erityisvaatimukset tulevat sovellettavaksi hallinnollisen sanktion kohdalla sekä sitä, onko hallinnollisten sanktioiden sääntely riittävän tarkkarajaista.