Emotional intelligent leadership in the ministries

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee johtajan tunneälyä sekä sen merkitystä ja ilmenemistä Suomen ministeriöissä. Tunneälykäs johtaminen tarjoaa vastapainon perinteisille johtamismenetelmille ja sijoittuu osaksi ihmiskeskeisiä johtamisstrategioita. Tutkimuksessa analysoidaan, millaisia ominaisuuksia tunneälykkäällä johtajalla mahdollisesti on, sekä ministeriön roolia tunneälyä tukevan työympäristön edistämisessä. Lisäksi tutkimus tarkastelee tunneälykkään käyttäytymisen vaikutuksia ja tuo esiin tilanteita, joissa tunneälykäs johtaminen voi kohdata haasteita.

Tämä tutkimus hyödyntää kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, ja aineisto on kerätty temaattisten puolistrukturoitujen haastattelujen avulla. Esihenkilötyötä tekevien johtajien haastattelujen lisäksi valtiovarainministeriön valtionhallinnon kehittämisosaston osastonjohtaja antoi haastattelun pro gradu -tutkielmaan. Tutkimustulokset osoittavat, että tunneälykkäästä johtajuudesta on havaintoja ministeriöissä. Tunneälykkäälle johtamiselle ei kuitenkaan ole tarjolla täsmällisiä mittareita, eikä se ole käytössä virallisena johtamisen periaatteena ministeriöissä. Johtajan tunneälykäs käyttäytyminen on monimuotoista, ja ministeriöissä tunneäly ilmenee luottamuksessa ja dialogisuudessa.

Koska ministeriö toimii osana julkista sektoria, taloudellisten kannustimien käyttö on rajoitettua, minkä vuoksi johtajille suositellaan vaihtoehtoisia tapoja motivoida työntekijöitä. Tässä yhteydessä tunneälykäs johtaminen tarjoaa keinon tukea sekä kannustaa henkilöstöä. Tunneälykäs johtaminen voi myös lievittää eettistä stressiä johtajan kyvyllä luoda tilaisuuksia avoimelle keskustelulle ja yhteiselle pohdinnalle haastavien päätösten äärellä. On kuitenkin keskeistä, että tunneälyä ilmennetään työyhteisössä puolueettomasti ja että johtajat harjoittavat itsereflektiota mahdollisten haitallisten vaikutusten vähentämiseksi.

Koska tutkimuksen otoskoko on suhteellisen pieni, tuloksia ei voida suoraan yleistää ministeriön laajempaan kontekstiin. Jatkotutkimusaiheiksi ehdotetaan tutkimusta siitä, miten tunneälykäs johtaminen nähdään johdettavien henkilöiden näkökulmasta. Lisäksi tutkimusaiheeksi nousi eettisen stressin esiintyvyyden ja sen vaikutusten ilmeneminen Suomen ministeriöissä.